fbpx
Pyöräily.

Pyöräillen kevyesti kesään

Pyöräily tavallisella tai sähköavusteisella polkupyörällä on oiva tapa nauttia kesästä, kehittää kuntoaan ja liikkua paikasta toiseen. Se on myös tapa vähentää liikenteen päästöjä. Työnantaja voi tätä nykyä tukea työmatkapyöräilyä verottomalla pyöräedulla.

1 Tehokasta liikuntaa

Pyöräily on erinomaista terveys- ja kuntoliikuntaa. Pyöräilijän painosta sekä pyöräilyn vastuksesta ja vauhdista riippuen pyöräily kuluttaa energiaa 250–500 kcal puolessa tunnissa. Valtaosan työstä tekevät kehon suurimmat lihakset, reisilihakset, joiden rasittaminen nostaa nopeasti sykettä ja tehostaa hengitystä.

Sähköpyörä tekee polkemisesta kevyempää, mutta toisaalta moottorin tuki houkuttelee pyöräilemään pidempiä ja mäkisempiä matkoja. Siksi sähköpyöräily kohottaa kuntoa siinä missä tavallinenkin pyöräily.

Sähköpyörä alentaa kynnystä lähteä asioille ilman autoa ja houkuttelee pyöräteille niitäkin, jotka jäisivät muuten kotiin. Se rasittaa niveliä vielä vähemmän kuin tavallinen pyöräily, joten se sopii hyvin myös polvivaivaisille ja ikääntyneille.

2 Lähes ilmaisia kilometrejä

Polkupyörällä liikkuminen rasittaa kukkaroa pyörän ja kypärän hankintahinnan sekä mahdollisen akun lataukseen kuluvan sähkön hinnan verran, mutta toisaalta matkalippuihin ja
polttoaineeseen varatut rahat säästyvät. Myös pyörän pysäköinti on useimmiten ilmaista.

Tavallisen polkupyörän voi hankkia edullisesti käytettynä, ja hyvin pidetty ja huollettu pyörä kestää käytössä vuosikymmeniä. Pyöräliitto antaa verkkosivuillaan ohjeita käytetyn pyörän
hankintaan. Pyörä pitää aina koeajaa eikä sitä kannata maksaa näkemättä.

3 Säästää myös luontoa

Autoilu ja muu tieliikenne aiheuttavat ison osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, pienhiukkasista ja hiilivedyistä. Vaihtamalla auton polkupyörään voi vähentää niin ilmansaasteita kuin meluhaittojakin. On hyvä huomata, että pyöräillä voi ympäri vuoden eikä vain kesähelteillä. Nastarenkaat ja tuulelta suojaava pukeutuminen ovat tärkeitä talvella.

4 Työsuhdepyörä saa veroedun

Vuoden 2021 alusta lähtien työnantaja on voinut tukea työmatkapyöräilyä polkupyöräedulla, joka on veroton 1 200 euroon saakka. Jos pyörä maksaa tätä enemmän, loppuosa on veronalaista luontoisetua. Kustannukset on kuitenkin myös mahdollista jakaa useammalle vuodelle.

Pyöräedun voi saada palkan päälle tai se voidaan vähentää palkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa työntekijän vuosittainen rahapalkka pienenee
pyöräedun verran. Tämä pienentää veroprosenttia, jolloin työntekijä säästää rahaa. Verohyöty vaihtelee tulojen mukaan, ja keskituloisella se on noin 400 euroa. Työsuhdepyörän veroetu koskee sekä tavallisia että sähköavusteisia pyöriä.

Työnantaja voi tarjota pyöräedun myös leasing-sopimuksena, joka toimii samoin kuin työsuhdeautojen leasing-sopimukset.

5 Työnantaja säästää kuluissa

Työnantajien kannattaa monestakin syystä suosia työmatkapyöräilyä. Liikunta panee veren kiertämään ja tuulettaa aivoja, mikä parantaa hyvinvointia ja työssä jaksamista. Hyväkuntoisilla
työntekijöillä on vähemmän sairauspoissaoloja. Työmatkapyöräilyn yleistyessä autopaikkoja ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Kilometrikorvausten maksaminen vähenee, kun henkilöstö liikkuu auton sijasta enemmän pyörällä myös työasioissa. Myös Turku Energian henkilökunnan käytettävissä on työsuhdepyöräetu.

6 Töpseli seinään!

Sähköpyörien energiankulutus on varsin pieni, 0,5–1 kWh/100 kilometriä. Akku on yleensä irrotettava, joten sen voi ottaa mukaan kotiin tai toimistolle ladattavaksi. Laturi toimii samantyyppisesti kuin puhelimen laturi, ja lataaminen kestää tyypillisesti 5–6 tuntia. Turvallinen lataaminen edellyttää vikavirtakytkimellä varustettua, maadoitettua sähköpistoketta, joka on ollut standardi vuoden 1997 jälkeen.

Se, miten pitkän matkan yhdellä latauksella pystyy ajamaan, riippuu akun koosta ja käytetystä avustuksesta.

13.06.2022 // Teksti Maija Rauha // Kuvat Dreamstime // Lähteet: Motiva, Pyöräliitto, UKK-instituutti ja fiksustitoihin.fi

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.