Omakotitalon energiankulutus.

Perheet energiavertailussa

Missä syntyvät suurimmat erot omakotitalojen energiankulutuksissa? Vertasimme kahta samanlaista, mutta laitteiltaan ja kulutustottumuksiltaan erilaista esimerkkitaloutta. Sekä Pihisen että Suurosen perheen koti on neljän asukkaan 120 m2:n omakotitalo, joka lämpiää kaukolämmöllä.

Pihisten talo

  • Kylmälaitteet: 600 kWh / vuosi
    Laitteet uusia ja ilmankierto hyvä.
  • Ruuanvalmistus ja astianpesu: 500 kWh / vuosi
    Induktioliesi ja kiertoilmauuni käytössä, ruokaa tehdään kerralla enemmän ja sitä lämmitetään mikrossa.
  • Pyykinpesu ja -kuivaus: 400 kWh / vuosi
    Tekstiilit pestään vain silloin, jos tuuletus ja paikallinen tahranpoisto ei riitä. Pyykki pestään likaisuuden ja tekstiilin suositellun pesulämpötilan mukaan. Lämpöpumpputekniikalla kondensoiva kuivausrumpu.
  • Kodin elektroniikka: 500 kWh / vuosi
    Energiatehokkaat laitteet käytössä. Sammutetaan aina käytön jälkeen.
  • Valaistus: 1 000 kWh / vuosi
    Led-lamput sisällä ja ulkona.
  • Sähkökiuas: 900 kWh / vuosi
    Lämmitetään kaksi kertaa viikossa, tunnin saunomisaika riittää.
  • Sähköinen lisälämmitys: 0 kWh / vuosi
    Ei sähköistä lattialämmitystä.
  • LVI-laitteet: 1 500 kWh / vuosi
    Sisään tuleva ilma lämmitetään kaukolämmöllä.
  • Auton lämmitys: 300 kWh / vuosi
    Moottorilämmitin.
  • Muu kulutus: 700 kWh / vuosi

YHTEENSÄ

6 400 kWh / vuosi

 

Suurosten talo

  • Kylmälaitteet: 1 200 kWh / vuosi
    Laitteet vanhoja, ilmankierto huono.
  • Ruuanvalmistus ja astianpesu: 750 kWh / vuosi
    Tavallinen uuni ja liedessä valurautalevyt. Ruokaa tehdään useasti viikossa tai sitä lämmitetään liedellä tai uunissa.
  • Pyykinpesu ja -kuivaus: 700 kWh / vuosi
    Tekstiilit laitetaan aina pesukoneeseen tuuletuksen tai paikallisen tahranpoiston sijaan. Pyykki pestään vähäisestä likaisuudesta ja pesuohjeesta huolimatta useimmiten vähintään 60 asteessa. Ilman avulla kosteuden kondensoiva kuivausrumpu.
  • Kodin elektroniikka: 1 400 kWh / vuosi
    Pöytämallinen pelitietokone pääasiallisessa käytössä. TV päällä suurimman osan päivästä.
  • Valaistus: 1 500 kWh / vuosi
    Kaikkia halogeenivaloja ei ole uusittu.
  • Sähkökiuas: 2 200 kWh / vuosi
    Käytössä aina lämmin kiuas.
  • Sähköinen lisälämmitys: 900 kWh / vuosi
    Pesutilan lattialämmitys päällä 1800 tuntia vuodessa.
  • LVI-laitteet: 2 500 kWh / vuosi
    Sisään tuleva ilma lämmitetään sähköllä.
  • Auton lämmitys: 800 kWh / vuosi
    Moottori- ja sisätilalämmitin.
  • Muu kulutus: 700 kWh / vuosi

YHTEENSÄ

12 650 kWh / vuosi

23.08.2023

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.