Hävitä ruokahävikki

Syömättä jäänyt ruoka kuormittaa niin ympäristöä kuin kodin talouttakin. Kotitalouksiin ostetusta ruuasta noin kuusi prosenttia päätyy roskiin.

1 Tieto kannustaa tekoihin

Kotitalouksien ruokahävikki on arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, joka tarkoittaa 20–25 kiloa henkilöä kohden. Meistä jokainen voi omalla käytöksellään vähentää ruokahävikin määrää ja säästää samalla talouskuluissaan ja ennen kaikkea säästää ympäristöämme. Koko ruokaketjussa hävikiksi päätyvän turhan ruuan tuottamisesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat noin
1 000 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa. Joka syksy järjestettävä Hävikkiviikko nostaa esiin ruuan arvostusta ja kertoo ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä esimerkiksi nettisivuillaan.

2 Älä osta turhaa

Kun ostaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti, vähenee ruokahävikinkin määrä. Heräteostoksilta välttyy helpoiten, kun tekee ostoslistan. Voi olla, ettei kauppaan tarvitse lähteä ollenkaan, jos pakastimesta ja kaapeista löytyykin aterian ainekset. Suosi myös pieniä pakkauskokoja. Kaiken varalta hankittu ruoka saattaa jäädä käyttämättä, kun ei oikein tiedä, mitä siitä tekisi. Vinkkejä ja annoslaskuri osoitteessa saasyoda.fi.

3 Hävikistä herkkua

Ruokaa jää usein tähteeksi. Kattilan pohjalle jää annos keittoa tai puuroa, leipä on päässyt kuivumaan korpuksi. Tähteitä ei kannata heittää pois, koska niistä voi loihtia monenlaisia herkkuja. Martat kutsuvat niitä riperuuiksi. Jäljelle jääneet perunat sopivat munakkaaseen tai sämpylätaikinaan. Pastaa voi käyttää salaattiin tai piirakkaan. Riisillä voi täydentää keittoja ja yli jäänestä kalasta tai lihasta voi valmistaa kastikkeen. Kuivahtanut leipä sopii lämpimiin voileipiin tai korppujauhoksi. Nahistuneet hedelmät taas ovat vielä hyviä vaikkapa smoothiessa. Lisää vinkkejä ja tietoa osoitteesta martat.fi.

4 Lajittelu auttaa

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tutkimuksen mukaan seudun kodeissa laitetaan biojätettä polttokelpoisen jätteen joukkoon noin 64 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on paljon. Kun lajittelun ottaa arjen tavaksi, päätyvät kahvinporot ja hedelmänkuoret kätevästi biojäteastiaan. Paras tapa hävittää ruoka on syödä se – elintarvikkeet ovat liian arvokkaita roskiin heitettäviksi. Taloyhtiöissä lajittelu auttaa myös säästämään sekajätteen tai polttokelpoisen jätteen kuluissa. Tiesitkö, että Turun seudulla jo 10 asunnon taloyhtiöissä kuuluu olla biojäteastia tai oma komposti? Tutustu lajitteluohjeisiin täältä.

5 Muista myös nämä!

Ylijäämäruokatalkoisiin ovat ryhtyneet myös monet nettikaupat ja -palvelut, kuten fiksuruoka.fi ja matsmart.fi, jotka myyvät syömäkelpoista ruokaa usein hurjillakin alennusprosenteilla. Käyttökelpoiset tuotteet ovat päätymässä hävikiksi, koska niitä on esimerkiksi valmistettu liikaa, pakkaus on ollut virheellinen tai kausivaihtelut ovat vaikuttaneet menekkiin. Myös kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa jää annoksia myymättä. Niitä voi hankkia esimerkiksi ResQ Clubin sovelluksen avulla. Ruokakauppojen alennuslaputetut tuotteet ovat myös hyvä keino säästää rahaa ja vähentää hävikkiä.

Kahviritarit

1 kuivahtanut pullapitko tai vaalea leipä
2 dl vahvaa kylmää kahvia (esim. aamulta jäänyttä)
1 dl kauramaitoa tai maitoa
2 kananmunaa
2 rkl sokeria
2 tl kanelia

Paistamiseen: öljyä tai rasiamargariinia
Lisäksi: 2 dl kuohukermaa tai kauravispiä

Leikkaa pullapitkosta tai leivästä 8 paksua viipaletta. Vatkaa kahvin joukkoon maito ja munat, mausta sokerilla sekä kanelilla. Upota viipaleet maito-munaseokseen, kääntele, anna maustua hetki. Kuumenna rasva pannussa ja paista ritareita miedolla lämmöllä molemmin puolin, kunnes pinta on kullanruskea ja hieman rapea. Tarjoa lämpiminä vaahdotetun kerman kanssa. Resepti: martat.fi.