Turku Energia osallistuu kalojen suojeluun

13.08.2019 // Teksti Sanna Kilpinen // Dreamstime

Vesivoiman tuottaminen on ympäristön kannalta puhdasta, mutta voimalan rakentamisella on joitakin vaikutuksia luontoon. Turku energian osakkuusyhtiöiden vesivoimaloissa kiinnitetään huomiota niitä ympäröivien jokien vaelluskalojen elinoloihin. Jokien hyvinvointia edistetään muun muassa rakentamalla kalaportaita eli kalojen kulkuväyliä.

Turku energian myymästä sähköstä noin 25 prosenttia on tuotettu vesivoimalla. Vesivoimalla tuotetusta sähköstä valtaosa on peräisin sen osakkuusyhtiöiden Svartisen, Kolsin Voiman ja Vuorilinnan Voiman vesivoimalaitoksista.

Vesivoima on energiamuoto, joka hyödyntää maaston korkeuseroja: vesivoimala muuntaa virtaavan veden liike-energian sähköksi. Se on ekologinen sähköntuotantomuoto, sillä vesivoimasta ei aiheudu päästöjä tai saasteita ilmaan, veteen tai maaperään. Lisäksi vesivoimalla voidaan varastoida sähköä vuodenaikojen välillä. Suomessa käytettävästä sähköstä 20 prosenttia tuotetaan maamme 220 vesivoimalan voimin.

–Vaikka koskien valjastaminen vesivoiman tuotantoon ei vaikuta ilmastoon, sillä on kuitenkin tiettyjä ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät luonnonmuutokset syntyvät, kun voimaloita varten rakennetaan patoja ja säännöstelyaltaita. Padot vaikeuttavat vaelluskalojen liikkumista, mikä taas vaikuttaa kalakantoihin ja kalastukseen, kertoo Turku Energian sähkönhankintapäällikkö Jari Hallivuori.

Kalaportaat auttavat kaloja liikkumaan vesivoimalan padon yli

Energia- ja voimalaitosyhtiöt huolehtivat jokien hyvinvoinnista, sillä ilman jokia ei olisi myöskään vesivoimaloita. Vaelluskalojen elinoloja parannetaan esimerkiksi istuttamalla kaloja ja rakentamalla kalaportaita.

Kalaporras rakennetaan padottuun jokeen peräkkäisistä, pienistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä pudotuksista. Vaelluskalojen reitti korkean padon yli helpottuu, kun se on jaettu useampaan pieneen putoukseen. Kotkan Korkeakoskelle, Kolsin Voiman voimalaitokselle, avattiin hiljattain uusi kalaporras.

–Se mahdollistaa kalojen luonnollisen kulkemisen sekä lisääntymisen Kymijoessa. Kalaportaat voidaan toteuttaa luonnonuomalla tai teknisemmällä ratkaisulla. Korkeakoskella toimivassa ratkaisussa on hyödynnetty molempia, kuvailee Hallivuori.

Kolsin Voiman voimalaitos on lisäksi mukana tutkimustyössä, jonka tavoitteena on selvittää, miten vesivoimatalous vaikuttaa kalatalouteen. Tutkimuksessa kartoitetaan esimerkiksi, mihin aikaan kala haluaisi nousta jokea ylös ja millaiset olosuhteet se siihen tarvitsee.

Myös Vuorilinnan Voimala on käynnistänyt projektin luonnonuomaisten kalaportaiden rakentamiseksi. Tällä hetkellä lupa-asiaa käsitellään, ja parhaassa tapauksessa kalaportaan rakentaminen voidaan aloittaa kesällä 2020.

Kokemäenjoessa sen sijaan ei ole kaloille nousumahdollisuutta, joten vaelluskalojen luonnollinen kulkeminen on estynyt. Siksi energiayhtiöt istuttavat kaloja Kokemäenjokeen.