Teatteria eläinten kanssa

24.08.2020 // Teksti Pirkko Soininen // Kuvat Mikael Soininen // Meikki ja hiukset: Alisa Oksanen

– Taide tai koira liittyvät jotenkin kaikkeen tekemiseeni. Eläimet antavat minulle voimaa ja energiaa, kertoo Eläinteatteri Elmerin vetäjä Minna Tuomarmäki.

Minna Tuomarmäki istuu Kuralan Kylämäellä punaisessa keinussa ja kolme koiraa hyppelee iloisesti hänen ympärillään. Kun käsky käy, ne asettuvat säntillisesti paikoilleen ja poseeraavat kuvaajalle. Nämä koirat osaavat hommansa, sillä ne ovat Eläinteatteri Elmerin kantavia voimia.

Kirsi Niittymäen koirat Alfred, Pitu ja Watson ovat esiintyneet monissa näytelmissämme. Ne ovat ihan tähtiainesta, Minna naurahtaa.

Suomen ainoa eläinteatteri

Eläinteatteri Elmeri on perustettu vuonna 2012 ja se on tiettävästi Suomen ainoa eläinteatteri. Sen perustivat Tuorlan opistossa (nyk. Livia) hyvinvoinnin tuottamista eläinten avulla opiskelleet Satu Nesteoja ja Iina Lappalainen.

– Teatteri sai nimensä Satun koiran mukaan – Elmeri on edelleen mukana esityksissämme. Minä tulin mukaan vuonna 2015 ja silloin perustimme yhdistyksen, Minna kertoo. Hän on nykyään teatterin hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän ohjaa, näyttelee ja organisoi.

– Kun pääsin ensimmäisen kerran eläinteatteriesityksen harjoituksiin, olin ihan myyty! Se oli kuin salama kirkkaalta taivaalta, sillä eläinteatterissa yhdistyivät kaikki intohimoni: teatteri, eläimet, musiikki ja tanssi. Olin heti haltioissani ja tajusin, että tämä on minun juttuni., Minna sanoo.

Eläinteatteri toimii kiertueteatterina ja kiertää esiintymässä palvelutaloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kehitysvammaisten päivätoimintapaikoissa ja asuntoloissa. Teatteri pyrkii järjestämään isommista produktioista myös muutaman avoimen yleisönäytöksen, joihin kuka tahansa voi ostaa lippuja.

Koirilla merkittäviä rooleja

Mitä se eläinteatteri oikein on? Tämän kysymyksen Minna on kuullut monta kertaa ja hän on tottunut selittämään:

– Se on teatteria koiran kanssa. Koirat esittävät näytelmissämme usein koiria ja niillä on draaman kannalta ratkaiseva rooli. Koira on voinut vaikka varastaa ruuat pöydältä ja tämä on sytyttänyt naapurisodan, Minna selittää.

Koiratähdeltä edellytetään kuuliaisuutta ja ihmisystävällisyyttä, eikä se saa stressata uusia tilanteita.

– Lapset varsinkin haluavat paijailla koiria esityksen jälkeen, joten niiden pitää olla ehdottomasti kilttejä, Minna sanoo.

Joillakin koirilla on ollut koiratanssipohjaa tai agility-harrastusta, mutta on joukossa ollut ihan tavallisia perhekoiriakin.

– Joka joulu olen haaveillut possunäyttelijästä, mutta vielä ei ole rekry onnistunut. Pitäisi varmaan rekrytoida possu ennen sen syntymää ja laittaa se heti lavalle, jotta se olisi riittävän pikkuinen, Minna sanoo.

Eläinteatterin koiratähtiä ovat olleet: Elmeri, Roosa, Leevi, Iisa, Otso, Fanni, Vappu, Hopsu sekä tänään kuvauksiin saapuvat Alfred, Pitu ja Watson sekä Minnan oma Piika-koira.

– Piika ei päässyt tänään paikalle, koska se on pohjoisessa kesälomalla. Piika on vasta 3-vuotias, joten sillä on vielä pitkä ura eläinteatterissa edessä, Minna kertoo.

Koirien lisäksi näytelmissä on ollut mukana superkiltti Irmeli-hevonen, joka on sekin Kirsi Niittymäen omistuksessa.

Koiratähdeltä edellytetään kuuliaisuutta ja ihmisystävällisyyttä.

Työyhteisötkin hyötyvät

Pitkään eläinteatteri valmisti kaksi näytelmää vuodessa, mutta nyt näytelmiä on tehty vähemmän ja on keskitytty työpajoihin ja kesäisiin lasten leireihin.

– Meillä oli elokuun alussa lasten eläinteatterileiri Kaarinassa, joka meni todella kivasti. Ensi kesänä on luvassa lisää leirejä, hän lupaa.

Syksyllä starttaavat myös työpajat, joita Minna järjestää niin työyhteisöille, lapsille kuin erityisryhmillekin.

– Käytän työpajoissa samantyylisiä draamamenetelmiä kuin improvisaatiotyöpajoissa. Emme valmista mitään esitystä, vaan tavoitteena on ryhmäytyminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Eläimellä on tässä merkittävä roolinsa, sillä se ei tuomitse eikä arvota, vaan rentouttaa ja tuo osallistujille hyvän fiiliksen. Eläimen avulla ihmisetkin uskaltavat heittäytyä luovaan toimintaan vapaammin, Minna havainnollistaa.

Lavalla kuin kotona

– Muistan, kun mummi vei minut päiväkoti-ikäisenä katsomaan Rölli-näytelmää. Se vei ihan mennessään ja tuli sellainen olo, että tuota haluan tehdä, hän muistelee.

Paraisilla ei kuitenkaan ollut suomenkielistä lastenteatteria, joten Minna joutui odottamaan 17-vuotiaaksi asti, ennen kuin pääsi teatterin lavalle Turun Seikkailupuistossa Teatteri Poltteessa.

– Esitin prinssiä ja palvelijaa. Siellä teatterin lavalla tiesin, että nyt olin tullut kotiini, Minna toteaa.

Ennen teatteria Minna harrasti tosissaan tanssia ja ratsasti. Perheessä on myös aina ollut koiria.

18-vuotiaana hän meni Varsinais-Suomen kansanopiston musiikkiteatterilinjalle ja päätti, että hänestä tulee teatteriohjaaja.

– Se oli upea vuosi. Nautin yhteisöllisyydestä opiskelijakavereiden kanssa. Ajattelin, etten pysty enää ikinä tekemään mitään muuta kuin teatteria, tulin siitä niin onnelliseksi, hän kertoo.

Teatteri kuuluu kaikille

Minna on mukana myös Maneeri- ja Akseli-teattereiden toiminnassa. Maneerissa hän ohjasi keväällä Kohti-nimistä työryhmälähtöistä esitystä, jonka teemana on kohtaamattomuus. Korona keskeytti harjoitukset ja esitykset siirtyivät ensi keväälle.

Teatteri Akselissa Minna on näytellyt monia rooleja. Hän ohjaa myös Lounais-Suomen Neuroyhdistyksen Avainteatteri-ryhmää, joka harjoittelee kerran viikossa ja kiertää esiintymässä palvelutaloissa ja ikäihmisten kohtaamispaikoissa.

– Luovuus on sitä, että keksii uusia tapoja tehdä asioita. Jos ihmisellä on joku fyysinen rajoite, pitää vain oivaltaa, miten siitä voi syntyä jotain ihan uutta ja erilaista. Olen avainteatterilaisista mahdottoman ylpeä. He näyttävät omalla esimerkillään, että kuka vaan voi tehdä mitä vaan, Minna sanoo.

Minna energiankäyttäjänä

+ Kesäisin käyn viileässä suihkussa.
+ Sammutan aina turhat valot.

– En tiedä mitä sähköä käytän, sillä taloyhtiö hoitaa asian ja laskuttaa. En siis pääse vaikuttamaan siihen.
– Talvisin käyn liian kuumissa ja pitkissä suihkuissa.

Minna Tuomarmäki

  • Eläinteatteri Elmerin vetäjä
  • Mukana Maneeri- ja Akseli -teattereissa
  • Vetää Lounais-Suomen Neuroliiton Avainteatteria
  • Syntynyt 1992 Suomusjärvellä
  • Valmistunut 2011 Varsinais-Suomen kansanopiston musiikkiteatterilinjalta
  • Suorittanut nuorisoohjaajan näyttötutkinnon 2017 Kota Ry:n harjoittelussa
  • Piika-koiraa voi seurata ig:ssä @piikakoira

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaaa ja iloa lähiympäristöönsä? Ilmianna meille Valopilkku.

Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.

Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 105, 20101 TURKU