Antti Korhonen, Maija Henell, Vesa Kartano ja Timo Kärki

Lämmön matka kotiin

22.02.2019 // Teksti Annika Kujanpää // Kuvat Timo Jakonen

Sinunkin kotisi saattaa lämmetä hakkeella, sahanpurulla ja puunkuorella. Turku Energian kaukolämpöverkon piiriin kuuluu yli 90 prosenttia Turun ja lähialueen rakennuksista. Iso osa kaukolämmöstä tuotetaan Naantalin monipolttoainevoimalaitoksella, josta pumput siirtävät lämmön kaukolämpöputkiverkostoa pitkin asiakkaan lämmönjakohuoneeseen ja sieltä edelleen koteja lämmittämään.

Vesi kuumennetaan biopolttoaineilla

Turun seudun lämmöntuotanto on keskitetty Naantalin monipolttoainevoimalaitokseen. Se tuottaa vuodessa 1400 gigawattituntia kaukolämpöä, 200 gigawattituntia prosessihöyryä ja 800 gigawattituntia sähköä. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto vähentää sekä polttoaineen kulutusta, kustannuksia että hiilidioksidipäästöjä erillistuotantoon verrattuna.

Monipolttoainelaitos tulee kuluvan vuoden aikana käyttämään 70-prosenttisesti biopolttoaineita. Niistä pääosa on metsäperäistä metsähaketta sekä loput teollisuuden puutähteitä eli sahanpurua ja kuorta. Tällä on merkittävä rooli Turku Energian uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä lämmön ja sähkön tuotannossa.

– Uudella kattilatekniikalla on mahdollista hyödyntää jopa 100-prosenttisesti biopolttoaineita pienehköillä lisäinvestoinneilla. Tämän lisäksi jo päätetyllä energiatehokkuutta parantavalla savukaasulauhdutininvestoinnilla pystymme lisäämään yksikön kaukolämmön tuotantotehoa 30 prosenttia lisäämättä polttoaineen kulutusta ja vähentämään näin kivihiilen käyttöä, kertoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

– Biopolttoainetta tuodaan meille lähialueelta 150 kilometrin säteeltä. Vuoden 2018 lopusta lähtien biopolttoainetta on kuljetettu myös meriteitse pääosin Baltiasta ja Venäjältä. Rekkoja saapuu keskimäärin 60 päivässä ja laivalasti kerran viikossa. Käytämme ensisijaisesti kotimaista biomassaa, mutta sen saatavuus ei riitä tarpeisiimme, Maija harmittelee.

Vähäpäästöinen ja turvallinen tuotantotapa

Kattilalaitoksessa biomassan ja muiden polttoaineiden palaessa syntyy lämpöä, jolla höyrystetään vettä. Tehokas palamisprosessi tapahtuu hiekasta koostuvan leijutusmateriaalin avulla hieman alle 900 asteen lämpötilassa. Prosessista syntyvä savukaasu suodatetaan puhdistuslaitteistolla, jolloin ympäristölle haitalliset päästöt saadaan minimoitua.

Höyry johdetaan kattilasta turbiiniin, joka pyörittää generaattoria tuottaen sähköä. Turbiinin jälkeen höyryn energialla tuotetaan kaukolämpöä, joka siirretään kaukolämpöverkkoon kaukolämpövaihtimien avulla. Naantalin lämmöntuotanto riittää kattamaan Naantalin, Turun, Raision ja Kaarinan asukkaiden lämmöntarpeen noin viiteen pakkasasteeseen asti. Sitä kylmemmissä lämpötiloissa otetaan apuun eri puolilla aluetta sijaitsevia huippu- ja varalaitoksia.

Lämpö siirtyy katkeamattomasti

Kuuma kaukolämpövesi pumpataan Naantalin monipolttoainevoimalaitokselta Turun suuntaan pääputkistoa pitkin, joka sijaitsee kaukolämpötunnelissa. Kaukolämpöverkoston paine-eroa ja vesivirtaa säädellään pumppausasemilla sen hetkisen lämmön kysynnän mukaisesti. Mikäli kaukolämmön jakelussa ilmenee häiriöitä kuten kaukolämpövuoto, voidaan korjauskohta eristää muusta verkostosta sulkemalla venttiilejä.

– Häiriöitä tulee kaukolämpöverkkoon erittäin harvoin. Vuonna 2018 lämmön toimitusvarmuutemme oli 99,99 prosenttia, mikä on valtakunnallista kärkitasoa. Se tarkoittaa asiakkaan kannalta yhtä alle tunnin mittaista katkoa vuoden aikana, summaa Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen.

Lämpöputkiverkoston yhteenlaskettu pituus on yli 600 kilometriä.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lämpöä kuljetettaisiin niin pitkän matkan päähän, vaan putkisto haarautuu pienemmiksi linjoiksi sitä mukaa, kun lämpö lähestyy määränpäätään eli kiinteistöä.

Luotettava ja varma valinta

Yksi Turku Energian pitkäaikaisimmista kaukolämpöasiakkaista on Härkämäen Huolto Oy. Se on taloyhtiöiden omistama osakeyhtiö, joka tuottaa kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä palveluja kuten isännöintiä, siivousta ja huoltomiestoimia. Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kalle Laitinen pitää kaukolämpöä luotettavana ja varmana lämmitysratkaisuna.

– Vastaamme 874 asunnon eli noin 1400 asukkaan kodin lämmityksestä. Yhtiömme perustettiin 1975, ja ensimmäiset kiinteistökohtaiset kaukolämpösopimuksemme tehtiin Turku Energian kanssa jo vuonna 1977. En ainakaan oman työurani osalta muista, että lämmönjakelussa olisi tapahtunut yhtään katkosta, Kalle taustoittaa.

Kaukolämpö jaetaan kiinteistön hyödynnettäväksi lämmönjakohuoneessa. Lämpöenergia siirtyy talon lämmitysverkostoon ja käyttöveteen lämmönvaihtimien avulla, joten kaukolämpövesi ei sekoitu missään vaiheessa asiakkaan järjestelmiin.

Venttiilit säätävät automaattisesti siirtimien läpi virtaavan veden määrää lämmitystarpeen ja lämpimän käyttöveden kulutuksen mukaisesti. Lämmön luovutettuaan kaukolämpövesi palaa paluuputkessa takaisin lämpölaitokselle uudelleen lämmitettäväksi.

– Ympäristöasiat ovat meille tärkeitä, ja niiden merkitys kasvaa tiedon lisääntymisen myötä. Siksi seuraamme taloyhtiöiden lämmönkulutusta ja pyrimme estämään hukkalämmön syntymistä. Varmistamme jatkuvalla mittauksella, että asuntojen lämmitys on optimaalisella tasolla, Kalle kertoo.

Kiinteistökohtaista lämmönkulutusta voi seurata Turku Energian sähköisestä asiointipalvelusta. Kerrostaloyhtiössä isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja voivat seurata kiinteistökohtaista lämmönkulutusta.

 

  1. Puuteollisuuden ylijäämänä syntynyt puuhake, sahanpuru ja puunkuori kuljetetaan Naantalin monipolttoainevoimalaitokselle rekoilla tai laivalla.
  2. Biomassaa tulee noin 600 kuutiota tunnissa. Rekkalastit puretaan kolmella vastaanottolinjalla, ja siitä edelleen kahteen seulontalinjaan. Laivat puretaan kuljetinjärjestelmän kautta.
  3. Seulottu, puhdistettu ja testattu biomassa etenee kuljetinlinjastoa pitkin välivarastoon ja sieltä polttokattilaan.
  4. Turbiinin kautta kierrätettävä höyry ohjataan kaukolämmönsiirtimiin, joissa se lauhteeksi muuttuessaan vapauttaa energiaa kaukolämmön tuotantoon.
  5. Turbiinigeneraattorin ja koko tuotantolinjan toimintaa seurataan ja ohjataan voimalaitoksen valvomosta.
  6. 80–120-asteinen vesi virtaa putkea pitkin Härkämäen pumppaamolle ja muille pumppausasemille.
  7. Kaukolämpövesi siirtyy asuin- ja teollisuusalueille runkolinjasta lähtevien haarojen kautta.
  8. Lämpöverkon valvomossa tarkkaillaan lukuisia asioista ja suureita, kuten veden lämpötilaa ja paine-eroa.
  9. Kaukolämpö siirtyy rakennuksen lämmönjakohuoneeseen ja sieltä lämmönjakokeskuksen kautta lämmitysjärjestelmiin.
  10. Jäähtynyt vesi virtaa paluuputkea pitkin takaisin voimalaitokselle uudelleen lämmitettäväksi.