Kaukolämpö on mainettaan fiksumpi

13.08.2019 // Teksti Maija Rauha // Kuvat Mikael Soininen

Vaikka suomalaisen kaukolämmön historia ulottuu 1940-luvulle, se on ajanmukaisempaa kuin koskaan. Tämä ylivoimaisen energiatehokas, vähäpäästöinen, joustava ja kestävä tapa lämmittää on tulevaisuudessa vielä nykyistäkin älykkäämpi.

Jakamistalous on kova juttu. Sehän on sitä, että kaikkien ei tarvitse omistaa autoa, loma-asuntoa tai toimitilaa. Kun omistajuus ei ole enää itseisarvo vaan myös taakka, hyödykkeisiin hankitaan mieluummin tilapäinen käyttöoikeus. On yhteiskäyttöautoja ja -toimistoja sekä Uber ja Airbnb. Tilat ja tavarat ovat tehokkaammassa käytössä, ja luonnonvaroja säästyy.

– Ymmärrän, ettei putkissa virtaava kuuma vesi kuulosta yhtä sähäkältä kuin sovelluksen avulla käyttöön otettava sähköpotkulauta, mutta perusidea on sama. Myös kaukolämmitys kehittyi yhteisöllisyydestä. Se oli kiertotalouden edelläkävijä jo syntyessään: ilman tukia rakennettu järjestelmä, jossa teollisuudesta syntyvä hukkalämpö otettiin kaupunkiyhteisön käyttöön ja palautettiin uudelleenlämmitettäväksi, Turku Energian projektipäällikkö Lotta Lyytikäinen taustoittaa.

Kaukolämmityksessä lämmön jakelujärjestelmä on keskitetty, mutta sen tuotanto voi tapahtua monessa paikassa ja usealla eri tavalla. Kaukolämpö onkin Lotan mukaan ainoa lämmitysmuoto, joka pystyy yhdistämään ylijäämäenergiat ja erilaiset energiantuotantomuodot.

– Kaukolämmön energianlähdettä on mahdollista vaihtaa joustavasti, ja niin on myös tapahtunut. Ensimmäiset kaukolämpölaitokset hyödynsivät kivihiilivoimaloiden ylijäämälämpöä, kun taas 2000-luvulla yhä suurempi osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvalla energialla, hän jatkaa.

Kohti hiilineutraalia kaukolämpöä

Turku Energian kaukolämpötilastosta muodostetusta kuvaajasta näkyy jo ensivilkaisulla, että uusiutuvien energianlähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on kasvanut johdonmukaisesti. Niin pitääkin, sillä tavoitteena on hiilineutraali Turku vuonna 2029.

– Olemme tehneet viimeisen vuosikymmen aikana pitkäjänteisesti työtä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi. Nyt jo puolet kaukolämmöstämme tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, ja parin vuoden kuluttua aiomme rikkoa 60 prosentin rajan, Lotta lupaa.

Käyrä kuvastaa johdonmukaista kehitystyötä. Vuonna 2001 käyttöön otettu Orikedon biolämpölaitos nosti hiilineutraalin tuotannon osuuden 10 prosentista 20:een. Kakolan lämpöpumppujen käynnistäminen on vuoden 2009 ja 2013 huippulukemien taustalla, ja vuonna 2016 valmistui Luolavuoren pellettilaitos. Isoin pyrähdys tapahtui vuonna 2017, kun Naantalin monipolttoainevoimalaitos käynnistettiin.

– Uudet teknologiat ovat myös entistä energiatehokkaampia, ja kaikki päästökäyrämme ovat laskusuunnassa. Uudet ratkaisut mahdollistavat jo nyt sen, että lähes kaikki kaukolämpö on mahdollista tuottaa tulevaisuudessa päästöttömästi, Lotta kertoo.

Yhteistuotantolaitos ja pientuotanto rinnakkain

Naantalin uusin, pääasiassa biopolttoaineella toimiva voimalaitos on yhteistuotantolaitos eli se tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Lotta kertoo, että Turku Energia kulki investointipäätöstä tehdessään vastavirtaan.

– Isojen, vanhojen, hiiltä polttoaineena käyttävien voimalaitosten tullessa elinkaarensa päähän niitä ei välttämättä enää korvata uusilla yhteistuotantolaitoksilla. Pelkästään lämpöä tuottavan laitoksen rakentamista voidaan pitää kannattavampana, koska sähkön hinta on ollut suhteellisen alhainen. Jos tämä suuntaus jatkuu, sähköntuotantoa katoaa Suomesta. Joudumme ehkä ostamaan entistä enemmän sähköä ulkomailta, mikä ei ole toivottava tilanne, Lotta kertoo.

Päätös rakentaa yhteistuotantolaitos on Lotan mukaan kuitenkin osoittautunut hyväksi. Laitos tuottaa lähes 90 prosentin hyötysuhteella energiaa ja turvaa turkulaisten lämmityksen. Lisäksi se on tärkeä osa koko Suomen sähkön huoltovarmuutta.

Isojen tuotantolaitosten lisäksi tarvitaan myös pienempiä. Lotta uskoo, että pientuotanto tulee jatkossa monipuolistumaan.

– Turun Skanssin alueella on tarkoitus kokeilla tilannetta, jossa taloyhtiö voi myydä hukkalämpönsä vaikka viereiselle taloyhtiölle. Jatkossa pienetkin energiavirrat pystytään hyödyntämään nykyistä useammin, joten on tärkeää ylläpitää tehokasta jakelujärjestelmää, hän sanoo.

Kohti neljännen sukupolven kaukolämpöä

Kaukolämpöalalla puhutaan kaukolämmön sukupolvista. Ensimmäisen sukupolven kaukolämpö hyödynsi teollisuuden lämpöylijäämiä. Siitä edettiin uusiutuvan energian käyttöön, kun kaukolämpöä alettiin tehdä myös puupohjaisista polttoaineista ja aurinkoenergiasta. Suomessa tuotetaan nyt kolmannen sukupolven kaukolämpöä, joka hyödyntää myös esimerkiksi geoenergiaa.

– Kaukolämpö kehittyy myös älykkäämmäksi koko ajan, minkä ansiosta lämpöä voidaan tuottaa ja siirtää entistä energiatehokkaammin. Järjestelmää osataan säätää entistä tarkemmin, sillä saamme yhä enemmän mittausdataa ja tiedon analysoinnin keinot ovat kehittyneet, Lotta kertoo.

Kaukojäähdytyksen yleistyminen on myös osoitus seuraavista sukupolvista, joissa Tanska ja Ruotsi menevät hieman Suomea edellä. Seuraavaksi ehkä meilläkin lasketaan kaukolämpöverkossa virtaavan veden lämpötilaa naapurien esimerkin mukaisesti.

– Korkeimmillaan kaukolämpöverkon lämpötila voi olla jopa 115 astetta. Uudet kerrostalot eivät kuitenkaan tarvitse niin kuumaa vettä, ja veden lämpötilan laskeminen 70-80 asteeseen toisi lisää energiatehokkuutta järjestelmään, Lotta toteaa.

 

Tiesitkö tämän?

  • Jos nykyinen kaukolämpöjärjestelmä korvattaisiin maalämmöllä, Turun seudulle pitäisi porata 65 000 maalämpöreikää. Ne veisivät 6 % Turun pinta-alasta. Uutta sähkötehoa tarvittaisiin noin 250 MW. Tämä vastaa 50 suurta tuulivoimalaa tai 910 000 aurinkopaneelia. Järjestelmän rakentaminen maksaisi noin 650 miljoonaa euroa.
  • Jos kaukolämpöjärjestelmä korvattaisiin tuuli- tai aurinkovoimalla, yhden talvikuukauden aikana tarvittavan lämmön varastointiin tarvittaisiin jalkapallokentän kokoinen ja kilometrin syvyinen vesiallas.
  • Turun alueen lämmittämiseen tarvitaan noin kaksi terawattituntia eli 2 000 000 000 kWh lämpöenergiaa vuodessa.
  • Turku Energia on tarjonnut kaukolämpöä vuodesta 1976 lähtien. Kaukolämmitetyissä taloissa asuu Turun seudulla noin 200 000 asukasta, joista joka toisen koti lämpiää jo nyt uusiutuvilla energianlähteillä. Jatkossa luku on suurempi
  • Lämmön tuotanto kehittyy jatkuvasti ja esimerkiksi jäteveden hukkalämpöä hyödyntävien Kakolan lämpöpumppujen avulla on vähennetty Turun hiilidioksidipäästöjä 10 vuoden aikana 900 000 tonnia ja tuotettu energiaa yhden vuoden kaukolämmön tuotantoa vastaava määrä.