Ruokahävikin (2018) ja muovipakkausjätteen (2016) määrä vuodessa per asukas.

Ekotekoja maailman malliin

01.06.2020 // Teksti Juho Heikkinen // Lähteet: yle.fi, economist.com, Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, statista.com, 24/7 Wall St.

Maailman energiantarve kasvaa koko ajan, mutta samaan aikaan ympäristön kuormitusta pitäisi keventää. Muovijätteen ja ruokahävikin synnyttämiin ympäristövaikutuksiin on herätty toden teolla vasta viime vuosina.

Suomessa energiankulutuksen rakennetta määrittävät etenkin kylmä ilmasto ja yhteiskunnan pitkälle edennyt tekninen kehitys, minkä vuoksi sähkölle on kasvava tarve. Samalla päästöjä on kuitenkin leikattava – Suomen hallituksen tavoitteena on muun muassa täysin päästötön tieliikenne vuonna 2045.

Päästöttömyyttä kohti matkustetaan muun muassa sähköautoilla, joita ladataan jatkossa pääosin kotipihoilla. Virta akkuun saadaan yhä useammin katolle asennetuista aurinkopaneeleista, jotka ovat jo kotien kasvavin energiamuoto.

Uusiutuvan energian ja päästöttömien ratkaisujen rinnalla meillä panostetaan yhä enemmän jätemäärien hillitsemiseen.

– Myös jokainen yksittäinen ihminen voi osaltaan hillitä ympäristökuormaa päivittäisillä valinnoillaan. Esimerkiksi muovi- ja elintarvikejätteen karsimisella on yllättävän suuri ympäristövaikutus, toteaa Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo.

Kertakäyttömuovi kuriin

Muovipakkausjätteen perusteella mitattuna Euroopan jätekuninkaan kyseenalaista valtikkaa pitelee Irlanti, jonka asukas tuottaa vuodessa keskimäärin 57,9 kilogrammaa muovijätettä. Keskiverto suomalainen tuottaa vuodessa muovipakkausjätettä 22,4 kilogrammaa – ehkä hieman yllättäen olemme EU:n kahdeksanneksi vähiten muovipakkausjätettä tuottava kansa.

70 prosenttia maailman merien jätteistä koostuu muoviroskista. EU on päättänyt hillitä ongelmaa rajoittamalla kertakäyttömuovia päivittäistavaroissa. Vuodesta 2021 alkaen muun muassa kertakäyttömuovista valmistetut pillit, vanupuikot ja aterimet kielletään EU-maissa.

Kenties suurin yksittäinen muovinen riesa ovat kuitenkin pussit – pelkästään EU:ssa käytetään vuosittain sata miljardia muovipussia. Niitä unioni ei kuitenkaan aio vielä kieltää, mutta se pyrkii vähentämään pussien kulutusta viidennekseen nykyisestä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Muualla on otettu asiaan tiukempi linja. Useissa Afrikan ja Aasian maissa muovipussien käyttö on joko rajoitettua tai kokonaan kiellettyä. Keniassa muovipusseihin suhtautuminen on maailman jyrkintä: siellä muovipussien myynnistä ja käytöstä voi saada jopa neljä vuotta vankeutta.

Ilmastotoimia lautasella

Maailman kaikesta ruuasta arviolta noin kolmasosa päätyy jätteeksi. Vuosina 2010–2016 ruokahävikki muodosti lähes 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa koko ruokaketjussa syntyvä hävikki, arviolta 400– 500 miljoonaa kiloa vuodessa, vastaa yli 300 000 auton vuosittaisia CO2-päästöjä.

Tämän vuoden alusta lähtien EU:n jäsenmaiden on pitänyt mitata ja raportoida synnyttämänsä elintarvikejäte Euroopan komissiolle. Suomessa on rakennettu kansallista seurantajärjestelmää elintarvikejätteen seurantaan sekä Luonnonvarakeskuksen johdolla kehitetty työkaluja hävikin pienentämiseksi.

Tähän mennessä ruokahävikkiä vastaan ollaan käyty eri maissa vaihtelevin keinoin. Yksi niistä on hävikkilisä, jonka jotkin ravintolat laskuttavat niiltä asiakkailtaan, jotka eivät syö lautastaan tyhjäksi. Käytäntöä hyödynnetään muun muassa Englannissa ja Sveitsissä, jossa ylijäämäruoka voi tuoda asiakkaalle jopa noin viiden euron lisämaksun. Muita käytössä olevia keinoja ovat esimerkiksi ravintolaruuan hinnoittelu painon mukaan sekä hävikkiruokaa myyvät älypuhelinsovellukset. Elintarvikejätteitä voidaan hyödyntää myös eläinten rehuna sekä biokaasun ja etanolin valmistuksessa.

– Me Turku Energialla kannustamme ihmisiä vihreään ajatteluun ja samalla otamme itse askeleita kohti päästötöntä huomista. Vuoden 2020 loppuun mennessä synnyttämämme hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 500 000 tonnia vuoteen 2000 verrattuna. Määrä vastaa noin 50 000 suomalaisen asumisesta ja muusta kulutuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, Harri kiteyttää.