70 000 aurinkopaneelia tunnissa

24.02.2020 // Teksti Juho Heikkinen // Dreamstime

Aurinkosähkön suosio lähti räjähdysmäiseen kasvuun 2010-luvulla. Maiden väliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria, sillä paikallinen energiapolitiikka, lainsäädäntö ja kannustimet vaikuttavat merkittävästi paneelien kysyntään.

Suomessa aurinkopaneeleja asennettiin innokkaasti jo 1980-luvulla, kun niitä alettiin hankkia kesämökkien sähköntarvetta vastaamaan. Kotitalouksien käyttöön asennettujen aurinkopaneelien määrä alkoi kasvaa selkeästi kuitenkin vasta 2010-luvulla. Vuoden 2018 lopussa Suomessa asennettujen aurinkopaneelien kokonaiskapasiteetti oli 134 megawattia, joka oli 53 megawattia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maailmassa aurinkopaneeleja oli asennettu vuoden 2018 loppuun mennessä 512,3 gigawatin edestä. Yli puolet siitä oli asennettu kolmen edeltävän vuoden aikana. Tekniikan nopea kehitys ja kysynnän räjähdysmäinen kasvu ovat vaikuttaneet merkittävästi myös paneelien hintojen kehitykseen.

– Maailmassa asennetaan yli 70 000 aurinkopaneelia joka tunti. Suomessa paneelien asennettu teho karkeasti sanoen tuplaantuu joka vuosi. Komponenttien kysyntä on kasvanut kovasti ja yllättänyt valmistajat, ja muun muassa inverttereistä on viime vuosina ollut jopa pulaa. Viime vuosien kehitys on laskenut hintatasoa, ja aurinkosähköstä on tullut aidosti varteenotettava vaihtoehto, näkee Turku Energian kokonaisvaltaisten energiaratkaisujen kehityksestä vastaava tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen.

Saksa edelläkävijänä

Vuoden 2018 lopussa koko maailman sähköntarpeesta 2,9 prosenttia katettiin aurinkoenergialla. Euroopan unionissa osuus oli 4,5 prosenttia ja Suomessa 0,2 prosenttia. Maailman johtavan aurinkoenergiavaltion valtikkaa pitelee Kiina, joka on sekä suurin paneelien valmistaja että hyödyntäjä. Sielläkin aurinkoenergian kattavuus kaikesta sähkönkulutuksesta on silti edelleen pieni, 3,6 prosenttia.

Euroopassa aurinkosähkön pioneeri on Saksa. Parhaimmillaan maassa on asennettu aurinkopaneeleja 7 gigawatin edestä vuodessa, ja nykyään sen aurinkosähkön tuotantokapasiteetti on noin 40 gigawattia. Se vastaa vuosienergiana noin neljää 1000 megawatin ydinvoimalaa. Suomen aurinkoenergiakapasiteetti on noin 0,3 prosenttia Saksan kapasiteetista. Kuilu ei selity pelkästään maiden energiantarpeiden kokoerolla.

– Kyse ei ole myöskään siitä, että Saksassa olisi merkittävästi paremmat olosuhteet aurinkoenergian hyödyntämiseen kuin meillä. Vuositasolla auringon säteilymäärä on Etelä-Suomessa suurin piirtein sama kuin Saksan pohjoisosissa. Siellä on kuitenkin tehty radikaalia energiapolitiikkaa ja myös haluttu ottaa edelläkävijän rooli, mikä on näkynyt muun muassa päätöksissä tukea aurinkosähköä syöttötariffeilla, Kimmo näkee.

Vaihtelu on suurta Euroopan maiden välillä ylipäätään. Erilaiset energiapolitiikat, sääntely sekä kannustinohjelmat vaikuttavat aurinkosähkömarkkinoihin. Myös paikallisten markkinoiden luonne sekä rahoitusmahdollisuuksien joustavuus määrittävät, millainen kasvualusta aurinkoenergialla on.

Viranomaiset vaikuttavat

Suomen alkukankeus aurinkosähkön hyödyntämisessä selittyy osin hintatasolla, mutta Kimmo näkee myös byrokratialla olevan vaikutusta.

– Eri kuntien rakennuslupamääräykset vaihtelevat ja saattavat tuoda aurinkosähköhankkeisiin omat hankaluutensa. Ehkä siltä puolelta voisi saada aurinkosähkölle vielä lisäpontta. Tosin hyvällä tiellä ollaan jo, kun viime vuosina sekä yksityiset taloudet että yritykset ovat innostuneet panostamaan aurinkopaneeleihin. Toisille kyse on puhtaasti säästämisestä, ja toiset haluavat tehdä ennen kaikkea ympäristöteon, Kimmo sanoo.

Aurinkopaneelien hinta laskee edelleen, mutta odotettavissa ei ole lähivuosina niin dramaattista hintojen romahdusta kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaan laskukäyrä on tasoittunut.

– Tekniikka kuitenkin kehittyy koko ajan, mikä tarkoittaa sitä, että paneeleista tulee koko ajan tuottavampia, laadukkaampia ja siksi myös investointina kannattavampia, Kimmo toteaa.