fbpx

Asiakasmuuntamon suunnittelu

Yleistä

Asiakasmuuntamoiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ohjeistavat standardien ja määräysten lisäksi ST-kortti 53.11 ”Kuluttajamuuntamot” ja RT-kortti 92-10774 ”Muunta-motila rakennuksessa”. Tässä asiakirjassa annetaan Turku Energia Sähköverkot Oy:n (jat-kossa TESV) jakeluverkkoon liittyvien keskijänniteasiakkaiden muuntamoiden / kj-liittymien (kj-kojeisto) suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa edellisten lisäksi huomioon otettavat jakeluverkkokohtaiset ohjeet.

TESV:lle toimitettavat suunnitteluasiakirjat

Sähkösuunnittelija toimittaa TESV:n Liittymispalveluihin rakennuskohteesta asemapiirustuk-sen, pääkaavion, verkonhaltijan johtoja koskevan johtotiepiirustuksen, maadoituskaavion sekä liittymää, mittausta ja suojausta koskevat kohdat sähkötyöselityksestä alustavine aika-taulutietoineen. Myös tiedot loistehon kompensoinnista ja mahdollisista generaattoreista (esim. varavoima) on oltava mukana.

Generaattoreiden verkkoon liittäminen kts. TESV ohje ”SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON JA VERKKOPALVELUN TEKNISET EDELLYTYKSET”.

Mittamuuntajat

Katso TESV:n ohje ”SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET”.

Muuntamo, sijainti

Muuntamo on pyrittävä sijoittamaan omaan erilliseen rakennukseen tai maan tasolla olevaan kerrokseen rakennuksen ulkoseinälle siten, että kojeistotilan ovi avautuu suoraan ulos, jotta

  • vikatilanteissa tilaan päästään nopeasti ja esteettömästi kiinteistön kulunvalvonnan häiriintymättä
  • verkkokaapeliasennus olisi kokonaan palonkestävä tai kaapelin pituus rakennuksessa olisi enintään viisi (5) metriä (SFS 6000-8-801.42).
  • mahdollisen vian aiheuttamat valokaarikaasut ja -paine voidaan ohjata suoraan ulos
  • muuntajan vaihto olisi helppo suorittaa

Mikäli muuntamo joudutaan sijoittamaan tästä ohjeesta poikkeavasti, TESV:n ja asiakkaan välille pitää tehdä kirjallinen sopimus siitä, että kulku tilaan käy aina TESV:n avaimilla myös mahdollisten asiakasta tai liittymää koskevien muutostilanteiden jälkeen. Erityisesti tulee kiinnittäähuomiota siihen, että TESV:n kj-kaapelit kulkevat palo-osastoituna siten, ettei niihin tarvita ylikuormitussuojausta eikä asennustapa alenna käytössä olevaa verkon kuormitettavuusarvoa.

Rakennus

Kojeisto/muuntamorakennuksen palotekniset vaatimukset on esitetty Sisäasiainministeriön julkaisussa E1, Rakennusten paloturvallisuus. Lisäksi on noudatettava ST 53.11 ja RT 92-10774 antamia rakennusta ja tiloja koskevia ohjeita.

Muuntamotilan ja kulkureittien lukitukset käsitellään tarkemmin TESV:n ohjeessa ”Turku Energian sarjalukot”.

Pääperiaatteet ovat:

  • Muuntamotilan oveen pitää muuntamon haltijan toimesta asentaa ainoastaan TESV:n muuntamosarjan lukko.
  • Lukkokohtaiset avaimet (2 kpl) toimitetaan käytönjohtajalle.
  • Jos ulkoa muuntamotilaan pääsemiseksi tarvitaan muita avaimia, käytetään kaksoispesälukkoja.
  • Muuntamolle johtava kulkureitti tulee valita mahdollisimman lyhyeksi, eikä reitillä saa olla ainoastaan sähköllä toimivia portteja, ovia eikä hissejä.
  • Muuntamotilan ovi suositellaan varustettavaksi paniikkisalvalla.

Kaapelireitti

Keskijänniteliittyjän muuntamon sähkösuunnittelija suunnittelee verkkokaapelireitin. Hänen pitää selvittää kaapelien tulosuunta TESV:n verkostosuunnittelijan kanssa. Liittyjä varaa tarvittavat johtotiet sekä tonttialueeltaan että rakennuksesta.

Sähkötilan ulkopuolella kaapelireitin tulee olla mahdollisimman lyhyt ja kaapelit on sijoitettava omaan palo-osastoonsa. Kaapeli ei saa kulkea palovaarallisten eikä normaalia lämpimämpien tilojen läpi.

TESV käyttää verkkokaapeleina AHXAMK-W-tyyppistä kaapelia, poikkipinta185 mm tai 240 mm2. Minimitaivutussäteet eri asennustavoilla on annettu mm. ST 53.11 kohdassa 6.1.1.

Rakennusten sisällä kaapelit suositellaan asennettaviksi ensisijaisesti palosuojattuihin putkiin, jotka on upotettu betonirakenteisiin (kaapelin oikosulun aiheuttama valokaari pystyy polttamaan putken). Kanavassa sekä kaapelihyllyllä on kaapeleiden väliin asennettava tiili. tms. suoja, joka estää muiden kaapeleiden tai toisen liityntäkaapelin tuhoutumisen oiko- tai maasulussa (ST 53.11. kohta 6.3.3).

Muussa kuin omassa palo-osastossa olevan kaapelin enimmäispituus rakennuksen sisällä on enintään viisi (5) metriä (SFS 6000-8-801.42).

Poikkeavista asennuksista (pystysuorat kuilut, pitkät putkiosuudet) on neuvoteltava TESV:n verkonsuunnittelijan kanssa sekä ennen rakennustöiden aloittamista sähkösuunnittelijan on varmistettava erikseen TESV:n verkkokaapelien reitti.

TESV:n pyynnöstä liittyjän tulee rakentaa lisäksi muuntamoon mahdollisesti asennettavaa viestiyhteyttä varten putkitus, jonka hyvityksestä sovitaan aiheutuvien kustannusten perusteella.

Kj-kojeisto

Sähköiset arvot

TESV:n jakelualueella on käytössä Turun keskustassa ja pohjoisella jakelualueella 10kV ja eteläisellä alueella 20 kV jakelujännite. Uudet keskijänniteasennukset rakennetaan kaikki 20 kV nimellisjännitteellä. Aihetta käsitellään TESV:n ohjeessa ”Siirtyminen 24 kV rakennejännitteeseen keskijänniteverkossa”. Muissa sähköisten arvojen valinnassa noudatetaan ST 53.11 taulukkoa 4 ja lisäksi pääkytkinlaitteen katkaisukyvyn tulee olla 20 kA.

Uusien ja saneerattavien muuntamokojeistojen mitoitusarvoja:

Nimellisjännite/kV 20 10
Pääkytkinlaitteen katkaisukyky/kA 16 20
Terminen oikosulkukestoisuus/kA (1s) 16 20
Dynaaminen oikosulkukestoisuus/kA 40 50
Liittymiskennon kuormaerottimen ja kiskojen nimellisvirta /A 630 630

Pääkytkin ja suojaus

TESV:n verkkoon liittyvissä yhden enintään 800 kVA:n muuntajan muuntamossa voidaan käyttää pää­kyt­kime­nä katkaisijan sijasta muun­ta­jan oikosulkusuojana toimivaa va­ro­ke­kuor­ma­nero­tinta. Suu­rin sal­littu sula­ke on 63 A (10kV) ja 40 A (20 kV). Su­lak­keen toi­mi­mi­sen tulee aihe­ut­taa kuor­mane­rot­timen kol­mina­pai­nen avautu­minen. Jos muuntaja on suurempi tai muuntajia on useampia, tulee pääkytkimenä käyttää katkaisijaa. TESV:n harkinnan mukaan voidaan pääkatkaisija joissain tapauksissa korvata asiakkaan lähtökohtaisilla katkaisijoilla. A­siakkaan keskijänniteverkko on suojattava suuntaamattomalla laukaisevalla maasulkusuojauksella. Maasulkusuojan asetteluissa tulee huomioida se, että I0 on suurempi kuin asiakkaan KJ-verkon tuottama maasulkuvirta, mutta pienempi kuin TES:n  verkon syöttämä maasulkuvirta. Suojan tulee toimia, kun maasulkuvirta ylittää liittyjän kj-verkon tuottaman maasulkuvirran.

Pääkatkaisijan releen asettelu tapahtuu laitteiston käytönjohtajan toimesta tai toimeksiannosta seuraavien arvojen mukaan:

Pääkatkaisijan releen maksimiasetteluvaatimukset

Hidastettu laukaisu, 10 kV 300 A 0,30 s
Pikalaukaisu, 10 kV 1500 A 0,00 s
Hidastettu laukaisu, 20 kV 200 A 0,30 s
Pikalaukaisu, 20 kV 1000 A 0,00 s
Maasulkulaukaisu 1,5 x I o,asiakas 0,30 s

Suuremmista asetteluista tulee sopia TESV:n Verkonkäytön kanssa.

Pääkatkaisijan releiden koestukset tulee suorittaa ennen laitteiston käyttöönottoa ja sen jälkeen laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaan. Kopiot koestuspöytäkirjoista toimitetaan TESV:n Verkon käyttöön. Asetteluarvojen muutoksista on ilmoitettava aina ennen releen asettelemista TESV:n Verkon käyttöön ja sovittava muutos.

Käyttöjännitteestä toimintaenergiansa saavan apusähköjärjestelmän on oltava sellainen, että suojaus on toimintavalmis alle 0,1s:ssa kytkettäessä jännite jännitteettömään kojeistoon.

Apusähköjärjestelmän alijännite- ja maasulkutilanteista on saatava hälytys kaikkina vuorokauden aikoina valvottuun paikkaan. Maasulku- ja alijännitehälytystä ei vaadita, jos apusähköjärjestelmä sijaitsee kokonaisuudessaan pääkatkaisijakennossa ja täyttää telemerkkilaitosvaatimukset. Suojauksen käyttövarmuuden kannalta hälytys on suositeltava tällöinkin.

Asiakkaan keskijännitekojeiston liittymiskennot voidaan liittää TESV:n kaukokäytön piiriin, tällöin jakeluverkon vikatilanteissa mahdollisuudet sähköjen nopeaan palauttamiseen asiakkaalle paranevat. Tätä varten liittymiskennon erottimissa on oltava moottoriohjaimet ja tarvittavat johdotukset kaukokäytön ala-asemaliityntää varten. Suosittelemme moottoriohjaimien asennusta. Kaukokäyttöjen asentamisesta ja asennuksen aikataulusta neuvotellaan asiakkaan ja TESV:n välillä huomioiden verkontila ja kehityssuunnat sekä liittymispisteen sijainti verkossa.

Rakenne

TESV:n liittymiskennoja on yleensä kaksi. Erikoistapauksessa TESV voi tarvita kolmannen kennon haarakaapelia varten. Ylimääräisen keskijännitekennon varaaminen perustuu liittymisehtoihin ja sen hyvityksestä sovitaan tapauskohtaisesti aiheutuvien kustannusten perusteella.

Liittymiskaapelin päätteet asennuksineen kuuluvat liittyjän hankintaan. Päätteistä tulee sopia TESV:n kanssa.

Verkkokaapelipäätteen kaapelikenkien kiinnityskohdan tulee olla lattiasta tai kanavatason pohjasta noin 1500 mm korkeudella. Verkkokaapelin ja päätteen asennus ja työmaadoittaminen sekä vikamittaus on voitava suorittaa turvallisesti (maadoituserotin, työskentelysuojalevy) kokoojakiskon ja viereisen verkkokaapelin ollessa jännitteinen, jotta TESV:n ei tarvitse tällöin kytkeä koko muuntamoa jännitteettömäksi. Verkkokaapelien jokaisen vaiheen jännitteellisyys pitää pystyä näkemään kennon etupaneelin jännitteenilmaisimesta tai toteamaan määräysten mukaisella jännitteenkoettimella suoraan vaihejohtimesta purkamatta kojeistoa. Verkkokaapelin kojeiston puoleiset liittimet merkitään vaihemerkinnöillä.

Liittymiskennon jokaiseen vaiheeseen tulee voida asentaa oikosulkuilmaisin. Ilmaisimina voidaan käyttää joko TESV:n kaapeliin asentamia ilmaisimia tai kojeistoon kiinteästi asennettuja ilmaisimia. Ilmaisimien tulee olla itsepalautuvia ja nimellisvirraltaan 10kV verkossa 1000A ja 20kV verkossa 600A. Oikosulkuilmaisimia asennetaan kahdella liittymiskennolla varustetussa kojeistossa yhteen liittymiskennoon ja kolmella liittymiskennolla varustetussa kojeistossa kahteen liittymiskennoon. Liittymiskennon kaapelisuojukset on tilattava ikkunallisena, jos ilmaisinta ei voida asentaa siten, että se voidaan lukea ja kuitata hoitokäytävältä.

Maadoitukset

TESV liittää verkkokaapelin mukana tuodun maadoitusjohtimen (Cu-köysi) kj-tilan päämaadoituskiskoon. Maadoitusjohdin yhdistää muuntamon maadoitukset TESV:n maadoitusjärjestelmiin.

Lisäksi liittyjän on rakennettava vähintään voimassa olevan standardin rakennevaatimukset täyttävä maadoituselektrodi. Maadoitusimpedanssin mitoitusarvon tulee olla alle 1,5 Ω (10 kV) ja alle 2,0 Ω (20 kV). Lisäksi liittyjän tulee toteuttaa pääpotentiaalintasaus standardin mukaisesti.

Muuta huomioitavaa

Tämä tekninen ohje on otettava huomioon myös silloin, jos TESV:n muuntamo myydään asiakkaalle tämän siirtyessä kj-asiakkaaksi. Muuntamon pääkytkinratkaisua voidaan joutua muuttamaan omistusrajan ja kunnossapidon vastuurajan vaihtuessa.

Liittyjä omistaa kaikki liittymiskennot ja muuntamon haltija vastaa niiden huollosta ja kunnossapidosta.

TESV:lla on yksinoikeus liittymiskennojen kuormaerottimien käyttöön.

Liittymiskojeiston periaatekaavio

Liittymiskojeiston periaatekaavio.

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.