23.05.2019

Pakenisitko hellettä toimistolle – vai sittenkin kotiin?

Suomen kesä. Kuuluisan sanonnan mukaan se on lyhyt, mutta vähäluminen. Jokainen meistä kuitenkin muistaa varmasti viime kesän, joka oli poikkeuksellisen hikinen ja helteinen. Tämän todistaa myös Ilmatieteen laitos, jonka tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastohistorian perusteella keskimäärin kerran 10–15 vuodessa. Keskimääräistä lämpimämpi kesä ei kuitenkaan ole viime aikoina ollut mikään poikkeus, vaan tilastohistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä.

Viime vuosia lukuun ottamatta helteet ovat kuitenkin olleet varsin harvinaista herkkua Suomessa. Huomaamatta olemme kuitenkin jo tottuneet moniin kuumuutta helpottaviin asioihin. Esimerkiksi, osaisitko kuvitella ostavasi uuden auton ilman ilmastointia? Tuskinpa. Kelpaisiko kesämökille ilmalämpöpumppu lämmityksen lisäksi viilennystä antamaan? Mikä ettei. Entä kesälomareissun hotellissa ilmastointi? Ehdottomasti.

Osaamme siis arvostaa jäähdytyssä jo monissa paikoissa, kuten julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa, mutta monelle oman kodin viilennys on vielä varsin vieras asia. Luomumenetelmillä ja tuulettimilla saa hetken helpotusta, mutta useamman asteen sisäilman lämpötilan laskemiseen tarvitaan tehokkaampia jäähdytysratkaisuja.

Kylmästä lämpimään – ja toisin päin

Toiset meistä sopeutuvat helteisiin paremmin ja nauttivat kuumuudesta, toiset puolestaan sietävät sitä huonommin. Mikäli jäätelö tai huurteinen ei enää maistu, voi hellettä paeta vaikkapa kauppakeskuksen tai toimiston viileyteen. Tämän mukavuuden taustalla saattaa olla kaukojäähdytys, jolla viilennetään kiinteistöjä jo kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa.

Kaukojäähdytys toimii kuin vastakohtana kaukolämmölle: kiinteistössä oleva lämpö otetaan talteen samalla ilmaa viilentäen ja kerätty hukkaenergia hyödynnetään uudelleen kaukolämpöverkossa. Varsinainen esimerkki siis kiertotaloudesta! Kaukojäähdytys ei myöskään kuormita ympäristöä, sillä Turussa se on tuotettu 100 % uusiutuvasti ja se on varsin tehokas tapa viilentää isojakin kiinteistöjä. Turussa olemme jo todellisia alan konkareita, sillä ensi vuonna tulee 20 vuotta täyteen Turku Energian kaukojäähdytysliiketoimintaa.

Luvassa lämpenevää

Kaukojäähdytys ei kuitenkaan ole pelkästään liikekiinteistöjen luksusta, vaan se sopii myös asuinkerrostaloihin. Kaukojäähdytyksessä ei tarvita meluavia ulkoyksiköitä ja tilalaitteet integroidaan huoneistoon, joten se on yhtä helppo ja huoleton kuin kaukolämpökin. Jäähdytyksen mahdollisuus kannattaakin ottaa siis huomioon muita taloyhtiön suurempia remontteja kuten putkiremonttia suunniteltaessa.

Kaukojäähdytysverkko painottuu kaupunkien keskusta-alueille, mutta jäähdytyksen tarvetta on toki muuallakin. Tämän vuoksi jäähdytystä on saatavilla myös erillisinä lämpöpumppuratkaisuina, jotka ovat kuin kaukojäähdytys pienoismuodossa: kiinteistön hukkalämpö kerätään talteen huoneilmaa viilentäen ja samalla voidaan tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tästä esimerkkinä on vuoden vaihteessa valmistunut Turun kaupungin monitoimitalo Ypsilon Yli-Maariassa.

Ilmasto lämpenee sekä uudet rakennukset ovat yhä energiatehokkaampia ja tiiviimpiä. Pitkällä tähtäimellä ennuste on siis varma: luvassa on lämpenevää sekä ulkona että sisällä. Jäähdytyksen tarve tulee kasvamaan, sillä myös terveys- ja mukavuussyyt merkitsevät yhä enemmän. Mitäpä siis jos ensi kesä ei menisi ainakaan kotona hikoillessa?

Lotta Lyytikäinen

Kirjoittaja työskentelee uusien lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen parissa Turku Energiassa.