11.10.2018

No, onkos tullut talvi kesän keskelle?

No, onkos tullut talvi kesän keskelle?

Heinäkuun puolivälin paikkeilla, kesken erittäin pitkän hellejakson ja vuoden valoisimpaan aikaan, kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti energiayhtiöitä mahdollisesta sähköpulasta. Varoitus ylitti uutiskynnyksenkin ja asiaa käsiteltiin laajasti mediassa. Itse havahduin uutiseen kesken kesäloman. Ei se nyt ihan odotettu ollut, sillä tavallisesti sähkön riittävyyttä tarkastellaan aina tulevaa talvea varten ja laaditaan skenaariot siitä, miten Suomessa pärjäämme, jos meille tulee kireä pakkasjakso kaamoksen keskelle. Uutinen ei sinänsä hätkähdyttänyt, sillä kesäaikaan Suomessa on luonnollisestikin vähemmän voimalaitoksia verkossa kuin talvella sähkönkulutustasosta johtuen. Fingridin tekemän analyysin mukaan sähkönkulutus kääntyy nousuun myös kesällä, kun tulee riittävän lämmintä. Rajapyykkinä havaittiin olevan 18 astetta vuorokauden keskimääräisenä lämpötilana. Kiinteistöjen viilennys ja erilaiset kylmälaitteet nostavat selvästi sähkönkulutusta helteillä. Sähköpulan uhkaan johti sähköverkon yksittäisen komponentin vikaantuminen Olkiluodon sähköasemalla. Olkiluodon ydinvoimalaitosten tuotannolla on merkittävä vaikutus sähköntuotantoon ja se korostui erityisesti kesällä, jolloin muita voimalaitoksia on vastaavasti pois käytöstä. Yhden vian seurauksena tuona heinäkuisena hetkenä sähköntuotannosta hävisi kerralla vajaat 20 prosenttia pois. Vaikka aurinkoenergiaa olisi paisteen puolesta ollut saatavilla yllin kyllin ja paneeleja Suomeen asennetaan kiihtyvällä tahdilla, niin silti siitä ei ollut tässä tilanteessa apua. Ratkaisevassa asemassa on tällöin muista voimalaitoksista saatava teho ja sähkönsiirto naapurimaistamme. Pahimmillaan tilanne olisi voinut johtaa sähkönkulutuksen rajoittamiseen. Enenevässä määrin myös kuluttajien sopimuksenmukaisesta sähkönkäytön vähentämisestä eli kysyntäjoustosta on apua tämän kaltaisiin tilanteisiin. Kysyntäjousto on jo nyt arkipäivää suurten kuluttajien kohdalla ja jossain määrin pienasiakkaatkin osallistuvat siihen. Turku Energia on toteuttanut suurimpien asiakkaidensa kanssa kysyntäjoustoa ja pienemmillekin asiakkaille tarjoamme älykkäitä ohjausjärjestelmiä, joilla sähkönkäyttöä voidaan ajoittaa edulliseen ajankohtaan. Tunnemme vastuumme ilmastosta, sähköjärjestelmän toimivuudesta ja asiakkaamme arjesta. No, pitääkö sitten tavallisen kansalaisen tuntea pisto sydämessään moisen asian tähden? Eikö helteellä olisi saanut helpottaa tukalaa oloaan mukavan viilennyksen avulla? Tai pitääkö talvella elää vain kynttilän valossa, mikä tietysti romanttisuuden tähden on kiehtova ajatus. Pitäisikö omat saunomisrutiinimme uudistaa tai paistetaan joulukinkku valmiiksi jo lokakuussa, jottei vaan jouluyönä ole kaikkien uunit samaan aikaan päällä? Ei tietysti pidä dramatisoida asioita liikaa, mutta toki aina omia tapoja ja kulutustottumuksia kannattaa pohtia. Nykytekniikka suo varsin monipuolisia mahdollisuuksia energiansäästöön varsin edulliseen hintaan. Samalla arkielämä helpottuu kummasti. Esimerkiksi omassa taloyhtiössämme porraskäytävän led-valot napsahtavat päälle liiketunnistimen ohjaamina. Vähän energiaa kuluttavat valot eivät turhaan pala ja usein kourat ovat täynnä kantamuksia, joten katkaisijaa ei tarvitse turhaan kurotella. Pieniä säästöjä suuressa mittakaavassa, toteaa joku. Niin, mutta, kun näitä pieniä säästöjä tulee tuhansia, kun meidän porraskäytävämme kaltaisia kasataan yhteen kymmeniätuhansia, niin sillä on merkitystä. Energiatehokkailla valoilla energiankulutus putoaa jopa kuudennekseen aiemmasta, fiksulla ohjauksella valojen päälläoloaikaa lyhennetään huomattavasti. Vastaavanlaisia älykkäitä systeemejä voidaan ulottaa muillekin asumisen osa-alueille: esimerkiksi kiinteistöä voidaan lämmittää järkevästi käyttöasteen ja -tarkoituksen mukaan älykkäiden laitteiden ohjaamina. Laitteet osaavat ottaa kiinteistön lämmityskäyttäytymisen, sääennusteet ja sähkönhinnnan huomioon. Se on käyttäjä- ja ympäristöystävällistä sekä kukkaro kiittää. Lopuksi en malta olla mainitsematta tekemääni muutosta aiheeseen liittyen. Muutimme keväällä uuteen asuntoon ja työmatka venähti lähes 20 kilometrin mittaiseksi. Mukavuudenhaluisena ihmisenä köröttelin matkan aluksi omalla autolla. Huomasin tankkaavani kulkuneuvoa varsin usein, enkä koe jonoissa ajamista kovin mukavaksi. Vaimoni sitten ehdotti, että voisin pyöräillä ainakin silloin tällöin työmatkat, koska meiltä kotoa on työpaikalle lähes koko matka pyörätietä. Ajatus tuntui aluksi todella vastenmieliseltä. Juhannuksen jälkeen päätin kokeilla asiaa parin viikon verran ennen kesälomaani. Eihän se pyörän selkään hyppääminen aamutuimaan ole kaikkein helpoin rasti, mutta reipas pyöräily karistaa unihiekat kummasti silmistä ja virkistävä suihku ennen työpäivää takaa freesin olon. Itse asiassa vireystila säilyy korkeana koko päivän. Aina ei pyöräily maistu tai sovi aikatauluun, jolloin käytän useimmiten sujuvaa ja edullista Turun seudun bussiliikennettä. Syyskuun alkuun mennessä minulle on kertynyt työmatkapyöräilyä yli 600 km ja siinä välissä oli sentään neljän viikon kesäloma! Rahallista säästöä on syntynyt, olen vähentänyt päästöjä ja kunto on kohentunut. Eikä tarvitse enää erikseen lähteä iltaisin kuntoilemaan, kun työmatkat käyttää hyödyksi. Mitään negatiivista en tästä muutoksesta löydä - se vaatii vain oman ajatuskulun ja tapojen muuttamista. Kimmo Kuusinen Kirjoittaja työskentelee Turku Energiassa tuotepäällikkönä.