fbpx
Kari Häkämies.
22.02.2021

Menestyvä maakunta

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisuudessaan historiallinen. Covid 19 -pandemia käänsi Varsinais-Suomen kasvun kohti tuntematonta. Isku koettiin Suomessa erityisen voimakkaana kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa. Työmarkkinoita viime keväänä ravistellut kriisi monin - kertaisti lomautukset lyhyessä ajassa. Vaikka kesällä tilanne jonkin verran hellitti, palattiin syksyllä jälleen epävarmuuteen. Erityisen synkkää kyytiä on ollut nuorilla työikäisillä ja vastavalmistuvilla.

Jos katsomme puhtaasti väestön kehitystä ja suhteutamme sen muuhun maahan, Varsinais-Suomen tulevaisuus näyttää verraten valoisalta. Maakunnan väestönkasvu oli vuonna 2020 maan kolmanneksi nopeinta ja ylipäätään vain neljä maakuntaa kahdeksastatoista kasvaa. Turun lisäksi kasvua on erityisesti Kaarinan ja Raision kaltaisissa, hyvien palveluiden ja lyhyiden etäisyyksien kaupungeissa.

Varsinais-Suomi rakentaa itse tulevaisuutensa, mutta kuitenkin yhä selvemmin globaaleissa puitteissa. Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040 valmistelu käynnistettiin loppuvuonna. Pitkän tähtäimen tahtotila, visio ja tavoitteet eivät voi olla ottamatta huomioon ympärillä tapahtuvaa kehitystä. Ilmastonmuutos näkyy ja kuuluu jokapäiväisessä arjessa. Varsinais-Suomella on korkeatasoisen osaamisen ansiosta mahdollisuus kääntää haasteet mahdollisuuksiksi. Monipuolinen teknologiaosaaminen takaa mahdollisuuden ottaa energiatuotannon ja puhtaiden ratkaisujen loikkaa, edelläkävijyyttä kansainvälisessä kilpailussa.

Ylätason vision lisäksi tarvitsemme konkreettisia tavoitteita ja päätöksiä. Vasta valmistunut Varsinais-Suomen ilmastotiekartta kokoaa yhteen maakunnan toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla Varsinais-Suomi, kunnat ja yritykset vastaavat hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035. Muutos vaatii hyvien tavoitteiden lisäksi myös resurssia. Suomi on sitoutunut EU:n yhteisen elpymispaketin varojen käyttöön ilmasto edellä. Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi ristityssä suunnitelmassa kasvusuunta on tarkoitus palauttaa erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota vauhdittavilla investoinneilla.

Tarjolla olevaa rahoitusta kasvun käynnistämiseen on onnistuttava kanavoimaan mahdollisimman tehokkaasti etelän kasvukolmion (Helsinki-Turku-Tampere) sisälle. Etusijalla ovat yksityiset investoinnit. Vain jos onnistumme aikaistamaan yksityisiä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen* tähtääviä investointeja, onnistumme

Kari Häkämies 
Maakuntajohtaja

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.