29.04.2019

65 000 maalämpöreikää vai yli 40-vuotias kehittyvä ja luotettava kaukolämpö?

Lämmitysmarkkinoilla käydään tiukkaa keskustelua ympäristöystävällisimmästä, kustannustehokkaimmasta ja toimitusvarmimmasta lämmitysjärjestelmästä. Keskusteluissa näkee varsin usein vastakkainasettelua eri lämmitysjärjestelmien välillä, vaikka keskustelun pitäisi keskittyä enemmän siihen, mikä lämmitysjärjestelmä sopii mihinkin kohteeseen parhaiten, ja milloin lämmitysjärjestelmän vaihto on aidosti paikallaan.  Yli 40 vuotta koteja lämmittänyt kaukolämpö jätetään näissä keskusteluissa useasti sivustakatsojan rooliin – osittain siihen liitettävien virheellisten väittämien ja mielikuvien vuoksi. Energiantuotannosta ja kaukolämpöä korvaavista ratkaisuista puhuttaessa asiaa tarkemmin tuntemattomilla on usein mittasuhteet ja realismi kateissa.

Osallistuaksemme keskusteluun ja havainnollistaaksemme asiaa, teimme hieman karkeita laskelmia. Laskimme mitä tarkoittaisi, jos nykyinen kaukolämpöjärjestelmä korvattaisiin Turun seudulla kokonaan esimerkiksi maalämmöllä. Jos näin olisi, Turun seudulle pitäisi rakentaa maalämpöreikiä noin 65 000 kappaletta. Niiden tarvitsema pinta-ala olisi 4 000 hehtaaria, joka vastaa noin 20 prosenttia koko Turun kaupungin pinta-alasta. Laskelmiemme mukaan reikien ja lämpöpumppujen hinnaksi tulisi Turun seudulla noin 650 miljoonaa euroa. Uutta sähkötehoa tarvittaisiin lisää noin 250 MW.

Jos taas kaukolämpöjärjestelmä haluttaisiin korvata tuuli- tai aurinkovoimalla, tulisi myös lämmön varastoinnin toimia. Tähän ei ole vielä Suomessa olemassa toimivaa tekniikkaa. Esimerkiksi talven kylmintä kuukautta tarkasteltaessa lämmön varastointiin tarvittaisiin vesisäiliö, joka on jalkapallokentän kokoinen ja kilometrin syvä. Ja tässä puhutaan vain yhden kuukauden varastosta.

Eri lämmitysjärjestelmillä on paikkansa. Lämpöpumppuratkaisuilla tai tuuli- ja aurinkoenergialla ei kannata eikä voi korvata yhteistuotantoa, mutta ne ovat hyvä lisä kokonaisjärjestelmään. Esimerkiksi Kakolassa on jo 10 vuoden ajan tuotettu lämpöpumpuilla kaukolämpöä ja jäähdytystä jäteveden lämpö talteen ottamalla – vähentäen osaltaan merkittävästi Turun hiilidioksidipäästöjä. Tuona aikana on Turun seudun hiilidioksidipäästöjä tämän laitoksen avulla vähennetty 900 000 tonnia ja tuotettu yhden koko vuoden kaukolämmön tuotantoa Turun alueella vastaava energiamäärä.

Turun alueen lämmittämiseen tarvitaan lämpöenergiaa noin kaksi terawattituntia vuodessa. Turun seudun ylivoimaisesti yleisin lämmitysjärjestelmä on edelleen kaukolämpö. Kaukolämmitetyissä taloyhtiöissä asuu tällä hetkellä noin 200 000 asukasta, joista joka toisen koti lämpiää uusiutuvilla energialähteillä kuten biomassalla ja lämmöntalteenotolla tuotetulla kaukolämmöllä. Tulevaisuudessa vielä useamman.

Tehokkaalla sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tehty kaukolämpö on toimitusvarma, kilpailukykyinen, ympäristöystävälliseen tuotantoon panostava lämmitysmuoto. Viimeisen 10 vuoden aikana Turun seudulla on tehty isoja investointeja uusiutuviin energiantuotantotapoihin ja panostettu kaukolämmön toimitusvarmuuteen. Tulevaisuudessa kaksisuuntainen kaukolämpöverkko mahdollistaa vielä aiempaa paremmin sen, että kaukolämpöverkko ja eri energiajärjestelmät voivat muodostaa yhdessä ympäristöystävällisen, toimitusvarman ja kustannustehokkaan kokonaisjärjestelmän.

Erilaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta päästään kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää, ja vastauksena otsikon kysymykseen, sekä että. Ei kuitenkaan pidä unohtaa toimivia ratkaisuja ja realismia.

Jari Kuivanen
Kirjoittaja työskentelee Lämpö-yksikön johtajana Turku Energiassa.