Juttusarja energiatehokkaasta rakentamisesta alkaa

Passiivienergiataloja rivissä

Naantalin Soinisiin nousee Suomen ensimmäinen hintasäännelty passiivirivitalo. Lisälämmitys­muotona on sähkö, sillä vihrein kilowatti on säästetty kilowatti.

 

Jos vähäpäästöiset autot ovat tätä päivää, niin sähköautot edustavat huomista. Samapätee rakentamiseen: huomispäivän talo kuluttaa energiaa vähintään 20 prosenttia vähemmän, ja ennen vuotta 2020 vielä tätäkin vähemmän.

 

Huomispäivän taloja ovat lähinnä matalaenergiatalot ja passiivitalot, ja vuosikymmenen lopussa nollaenergiatalot.

 

Energiankulutuksen taso ilmoitetaan yleisimmin vertailulukuna, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa neliömetriä kohden. Energiatehokkuusdirektiivin mukaan vuonna 2020 Suomeen ei enää saa rakentaa asuinrakennuksia, jotka kuluttavat rakennuksen lämmittämiseen enemmän kuin noin 30 kilowattituntia neliömetriä kohden vuodessa.

 

Määrä on kolmannes siitä, mitä uudisrakennukset kuluttavat tällä hetkellä. Kyseessä on tällöin passiivienergiatasoinen rakennus.

 

Direktiivin mukaan 2020-luvun lopussa jokaisen uudisrakennuksen tulisi täyttää lähes nollaenergiarakennuksen tunnusmerkit.

 

Nollaenergiarakentamisessa on kyse keskeisimmillään siitä, että sen energian, mitä rakennus vuositasolla kuluttaa, rakennus pystyy myös vuositasolla tuottamaan. Jotta tämä tavoite olisi nykyteknologialla mahdollinen, rakennuksen tulee täyttää vähintään passiivienergiarakennuksen kulutusvaatimukset.

 

Askeleen edellä

 

Edelläkävijät rakentavat jo nyt ympäristöystävällisiä, vähemmän energiaa kuluttavia taloja. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy eli Vaso on pyrkinyt toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan olemaan ympäristöasioissa aina parhaiden toimijoiden kärkiryhmässä – eikä vähiten valveutuneiden asukkaidensa ansiosta.

 

– Kun olimme hankkimassa uudelle rivitalolle Naantalista tonttia, nousi esiin Naantalin kaupungin taholta tarve kehittää kaupunkirakentamista entistä ympäristöystävällisempään suuntaan, Peltomäki kertoo.

 

Tekesin ja ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoituksen turvin Vaso alkoi kehittää uutta tapaa yhdistää hintasäännelty ja ympäristötehokas rakentaminen.

 

– Asetimme tavoitteeksi suomalaiset passiivitalonormit täyttävän kiinteistön. Ja siinä tulemme onnistumaan, Peltomäki lupaa.

 

Jouluksi passiivikotiin

 

Ensi numerossa tutustutaan matalaenergiarakentamisen lämmitysjärjestelmiin!

Vaikka laki pitää huolen, että kaikki rakentaminen tulevaisuudessa on "passiivirakentamista", ei muutos ole Peltomäen mukaan helppo.

 

– Rakennusala on perinteisesti konservatiivinen, tai ehkä se on ihmismielen perusasento. Pyritään selviytymään aina helpoimmalla, totutuimmalla ja halvimmalla tavalla, rakentamisen omatoimiseen kehittämiseen ei halukkaasti ryhdytä. Me kuitenkin halusimme antaa siihen oman panoksemme. Passiivitalorakentaminen tulee yleistymään hyvin nopeasti. Ellei vapaaehtoisesti, niin ainakin säädösten kautta.

 

Peltomäki toivoo, että maailman ensimmäinen, suomalaisilla normeilla rakennettu passiivirivitalo tulee olemaan esimerkki muille, eli asunnon ostajat vaativat muiltakin jatkossa energiatehokkaita asuntoja.

 

– Nykyään uuden auton ostaja katsoo tarkkaan sen hiilidioksidipäästöt ostopäätöstä tehdessään. Niin ei ollut vielä pari vuotta sitten. Kodinkoneissa se on osattu tehdä jo vuosia. Asunnonostajat valveutuvat koko ajan.

 

Passiivienergiatalojen rakentaminen on kuitenkin normaalia kalliimpaa. Talosta riippuen kutannukset ovat noin 4–8 prosenttia korkeammat.

 

Koska Vaso rakennuttaa asuntoja, joiden hinta on tarkkaan säännöstelty, asettaa passiivitalon pelkkä suunnittelu paineita sekä arkkitehdille, urakoitsijoille että rakennuttajalle.

 

– Jos hyväksyisimme selkeästi kalliimman hinnan, ei ongelmia olisi. Muodoltaan yksinkertaisten ja kompaktien kerrostalojen toteutus tulee olemaan helpompaa. Rakentajat joutuvat lisäämään tämän hetken tuotantokustannuksiin myös kehitystyötä, mutta kun se on maksettu ja tätä tehdään joka päivä, yksikköhinnat halpenevat, Peltomäki uskoo.

 

Soinisten passiivirivitalon varsinainen markkinointi käynnistyi julkisella asumisoikeushaulla huhtikuussa.

 

Maailman ensimmäinen ARA-hintainen, suomalaisilla normeilla rakennettu passiivirivitalo on muuttovalmis ensinmäisille asukkaille jouluksi. Kiinteistön toinen vaihe valmistuu maaliskuun lopussa 2013.

 

Mikä ihmeen passiivitalo?   Passiivitalon idean voisi tiivistää yhteen lauseeseen: nykyistä merkittävästi vähäisempi lämmitysenergian kulutus.   Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää hyvin monen asian yhteensovittamista; koko vaipparakenteen eli rakennusta ympäröivien rakenteiden sekä ovien ja ikkunoiden lämmöneristyskyvyn (U-arvon) tulee olla hyvä.   Lisäksi ilmanvaihdosta pitää ottaa lämpö tehokkaasti talteen, koko rakennuksen ilmanpitävyyden tule olla hyvä, sekä eri energiamuotoja tulee käyttää tehokkaasti ja järkevästi.   Käytettävät energiamuodot ovat Soinisissa sähkö- ja aurinkoenergia.   – Soinisissa on muun muassa yhtenä merkittävänä tekijänä huoneistokohtaiset aurinkokeräimet, joilla lämmitetään käyttövedestä noin puolet vuoden tarpeesta, Peltomäki kertoo.   Vuosihyötysuhteeltaan noin 70 prosenttia oleva ilmanvaihtokone palauttaa poistettavasta huoneilmasta lämmön raikkaan ilman mukana takaisin huonetiloihin. Lisälämpöä puhallettavaan ilmaan saadaan sähkötoimisten ilmanvaihtolämmittimien ansiosta. Kosteisiin tiloihin tulee lattialämmitys kosteuden poistajaksi, ja varmuuden vuoksi asuntoon tulee myös sähköpatteri.   Lisätietoa passiivitaloista: www.passiivi.info

 

 

teksti teemu järventie kuva mika okko