1827 Infernal Musical

Hevillä huipulle

Turun Nuoren Teatterin sokkeloisilla käytävillä kaikuu iloinen puheensorina. 1827 Infernal Musicalin esiintyjät hakeutuvat ryhmiinsä: tanssijat, laulajat ja soittajat löytävät oman soppensa. Maailman ensimmäisen hevimusikaalin harjoitukset ovat alkaneet.

 

Siirryn 16 vuotta toiminnassa mukanaolleen teatterin johtaja Minna Kaislakarin perässä kohti takahuonetta, jossa soi kitara nuorten muusikoiden hiusten heiluessa tutun hevisoolon tahdissa.

 

– Musikaali kertoo Turun palosta. Hellmanin perhe ja heidän palosta syytetty piikansa Maria Vass ovat faktaa, mutta muuten sukelletaan syvälle fiktioon. Musikaalista löytyy kaikki täydellisen tarinan piirteet; rakkautta, hyvän ja pahan taistelu ja Hellmanien pojan Eliaksen kasvutarina. Mukana on paljon tunteita ja tuskaa, mutta myös huumoria, Kaislakari tiivistää.

 

1827 Infernal Musicalin juuret juontavat vuoteen 2006, jolloin teatterin taiteellinen johtaja, ohjaaja Juha-Pekka Mikkola teki Hämeenlinnassa Tapio Rautavaara -musikaalia.

 

– Katsomo täyttyi vanhemmista ihmisistä ilta toisensa jälkeen. Mietin, mikä olisi oman sukupolveni vastaavaa musiikkia – soiko vanhainkodissa hevi… siitä se jäi muhimaan. Kun tulin tänne taiteelliseksi johtajaksi ajattelin, että tämä olisi oikea paikka hevimusikaalille. Syksyllä 2007 kyselin Turun Nuoren Teatterin kasvatilta, käsikirjoittaja Mike Pohjolalta, olisiko hänellä ajatuksia aiheesta. Hänellä oli dekkari-idea Turun palosta, ja iskimme sen yhteen hevimusikaalin kanssa. Setti oli match made in heaven tai tässä tapauksessa hell, virnistää hevifanina tunnettu Mikkola.

 

Vuoden 2008 aikana pohdittiin tarinaa, henkilöitä ja biisejä. Mukaan pyydettiin pitkän linjan turkulainen muusikko Joona Lukala. Pikkuhiljaa kokonaisuus hahmottui, ja harjoittelu alkoi vuoden 2010 alussa.

 

Kulttuuripääkaupunki-vuoden kuuma avaus     Ensi-ilta Logomo 21.1.2011   Käsikirjoitus Mike Pohjola • Ohjaus Juha-Pekka Mikkola   Musiikki Joona Lukala • Koreografi Mikko Kaikkonen   Lavastaja Sida Rouvinen • Puvustaja Tytti Mulo   Lue lisää: www.1827.fi

– Tämä on ollut sellaista haarukointia, materiaalin työstämistä ja valmiuksien luomista. Musiikki on kaikkea Metallicasta Lordiin, Black Sabbathista Rammsteiniin. Osa työryhmästä on tarvinnut hevitietämyksen briiffausta, mutta nyt asenne on kohdallaan.

 

Säästäväisyys, laskelmat ja materiaalien kierrätys ovat Suomen suurimman ammattijohtoisen nuorisoteatterinkin arkea, sillä talous muodostuu pääasiassa lipputuloista.

 

– Lapsille tämän pitää olla hauska harrastus, jossa taloudellinen paine ei saa näkyä. Siksi sponsorit ovat meille erittäin tärkeitä. Turku Energian tuki mahdollistaa meille yhden kokonaisen pienen produktion tekemisen. Jos haluaa sponsoroida kulttuuria, niin meitä tukemalla edistää myös lapsi- ja nuorisotyötä, sanoo Kaislakari.

 

 

 

Täydellistä heittäytymistä

Tanssisalin puolelta löydän Sannin (20), Suvin (23), Lauran (23) ja Sohvin (20), jotka ovat olleet harrastaneet teatteria jo vuosia.

 

– Tosi kivaa on ollut, odotetaan innolla ensi-iltaa. Tämän luokan produktiossa on hieno olla. Hevi on monelle uutta, mutta nyt kaikki ovat jo päässeet sisään genreen. Ollaan opeteltu huikeita temppuja ja tansseja, olemme melkein jokaisessa kohtauksessa mukana. Tiedossa on yllätyksiä, tytöt lupaavat.

 

Rennosti pukeutuneet tytöt liitävät ympäri huonetta hokien ranskankielisiä lauseita äänen noustessa ja laskiessa liikkeen mukana. Askelten yli kiirii koreografi Mikko Kaikkosen palaute. Tanssijoita väistellen siirryn katsomon puolelle. Lavalla Helena Haaparanta näyttää edessään seisovalle poikajoukolle, kuinka syntyy täydellinen lauluasento.

 

– Aluksi venytellään kädet, hartiat ja kaula. Otetaan hyvä ryhti, pyöritellään päätä. Muistakaa aktiivinen hengitys ja rentouttakaa mahanne!

 

Perusasioita hevin laulamisesta opettava Haaparanta esiintyy itsekin musikaalissa. Helsingin Pop & Jazz konservatoriossa opiskeleva Haaparanta toimii siviilissä Crimfall-yhtyeen solistina.

 

– Olen aina rakastanut sekä musikaaleja että hevimusiikkia, ja kun tuli mahdollisuus osallistua näihin samassa paketissa, olin aivan myyty. Roolini on pääpahis arkkipiispatar Tengström. Olen ryhmän vanhimpia, mutta se ei hidasta menoa, sillä nuorten kanssa on ihana tehdä töitä. Paloa ja heittäytymistä riittää.

 

Haaparannan ohjaukseen osallistuneet pojat Jani (20), Antti (18), Jesse (18) ja Ossi (14) ovat silminnähden täysillä mukana produktiossa.

 

– Tämä on helvetin hauskaa, ei ole sellaista liian tiukkapipoista, vaikka ollaan tehty töitä oikein kunnolla. Tästä tulee klassikko, me on valmistauduttu jakamaan nimmareita.

 

Kulttuuripääkaupunkivuoden aloittaja

Normaalisti Turun Nuori Teatteri ei järjestä pääsykokeita, mutta musikaaleissa on osattava laulaa, tanssia tai soittaa. Poikkeuksellista Infernal Musicalissa myös se, että mukaan on otettu talon ulkopuolisia jäseniä. Tiukat harjoitukset jatkuvat tammikuiseen ensi-iltaan saakka. Normaalisti 160:lle hengelle esiintyvä joukko saa valloitettavakseen Logomon 1200-paikkaisen katsomon. Se on näytön paikka monelle nuorelle.

 

– On suuri kunnia aloittaa Kulttuuripääkaupunkivuosi. Liput ovat myynnissä ja odotukset ovat positiiviset. Hyvällä mielellä mennään, sillä me ollaan kuin perhe, jaetaan toistemme ilot ja surut, hymyileeKaislakari.

 

Mikkola haroo hiuksiaan ja huhuilee soittajia paikalle. On aika kokeilla yhteen laulua ja soittoa. Megadethin Symphony of Destructionin riffi kajahtaa, ja kuin huomaamatta sormeni naputtavat rytmiä.

 

– Vaikeimpien lauseiden rytmitys pitää saada kohdalleen, otetaan uusiksi pelkästään kitaran kanssa, sanoo musiikista vastaava Lukalabiisin loputtua.

 

Hyräilen mukana – innostus on tarttuva tauti. Joko pian on ensi-ilta?