Kulissien takana

Sää on suomalaisten suosikkipuheenaihe: milloin on liian kylmä, milloin taas helle aiheuttaa päänvaivaa. Ihmiset ovat vaativia sääennusteiden suhteen, mutta miten sitä säätä oikeasti ennustetaan?

 

Kauanko sinulla on aikaa? Syventävään vastaukseen tarvitaan viiden vuoden kurssi, nauraa Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Lea Saukkonen.

 

Sääennusteet ovat matematiikkaa, fysiikkaa ja havaintoja. Havaintoja varten on olemassa maailmanlaajuinen järjestelmä, jota kutsutaan synoptisiksi havainnoiksi. Synoptisissa havainnoissa mitataan joukko sääparametreja, joille on määritelty tarkat koodit ja kriteerit, jolloin kaikki ymmärtävät havainnon samalla tavalla. Mittauksia tehdään tiettyinä ajankohtina samanaikaisesti lukuisilla asemilla ympäri maailmaa. Näin saadaan tilannekuva maapallon säätilanteesta. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tietoa tarvitaan myös maanpinnan yläpuolelta. Nämä tiedot puolestaan saadaan luotauksilla ja kaukomittauksina satelliiteista sekä jonkin verran myös lentokoneiden reiteiltään lähettämistä säähavainnoista.

 

– Mikään laite ei korvaa ihmisten tekemiä havaintoja. Jos taivaalla on alttocumulus castellanus, meteorologi tietää heti minkälainen ilmakehän pitää olla, että juuri näitä pilviä muodostuu ja mitä siitä yleensä seuraa.

 

Todennäköisyyslaskelmaa ja kylmiä talvia

Niin havainnot kuin satelliitti- ja tutkakuvatkin kertovat menneestä. Havaintojen pohjalta voidaan tehdä lyhytaikaisia sääennusteita ilman tietokoneita. Kun mennään useamman päivän ennusteisiin, tietokoneet ja numeeriset mallit ovat ehdoton apu. Koneelle syötetään lähtötiedoiksi säähavainnot, luotaukset ja kaukomittauksista saatavat tiedot. Näistä tietokone laskee todennäköisimmän sään kehityksen mallista riippuen muutamasta päivästä aina kymmeneen vuorokauteen asti.

 

– Sääennuste ei ole lupaus, vaan se kertoo suurimman todennäköisyyden sille, sataako vai paistaako. Kun meteorologi saa tietokoneen sääennustemallin, hän lisää siihen oman osaamisensa avulla yksityiskohtaisempaa tietoa tai pahimmassa tapauksessa saattaa hylätä koko tietokoneen esittämän sääennusteen. Vaikka takana ovat tietokoneet ja havainnot, siitä huolimatta mahdollisuus tulkita jotakin väärin on suhteellisen suuri. Ja se voi kostautua monessa eri kohtaa.

 

Saukkosen mukaan Pohjois-Eurooppa on yksi vaikeimmista alueista ennustaa säätä. Haasteelliseksi ennustamisen tekee se, että muualla maailmassa vuoristot ovat pääsääntöisesti joko pohjois-eteläsuunnassa tai länsi-itäsuunnassa, mutta Euroopassa vuoristot eivät ole näin selkeäpiirteisiä. Toinen syy ovat meret – on sisämeriä ja sekä kylmää että lämmintä merivirtaa.

 

– On tilanteita, joissa yhden päivän ennustaminen on tuskaa, välillä kymmenen ei kuulosta yhtään mahdottomalta. Kesällä kuurojen ennustaminen on vaativaa, sillä yksittäisen kuuropilven elinikä on 20–40 minuuttia. Siksi voi vain kertoa millä alueella kuuroja esiintyy, mutta ei mihin ne tarkasti iskevät.

 

Kuluvan talven sää on tuntunut tavallista talvisemmalta, mutta meteorologien käsittelemällä pidemmällä aikavälillä kylmä kausi ei ole ihan niin erityinen. Edellisen kerran Etelä-Suomessa oli kunnollinen talvi seitsemän vuotta sitten.

 

– 15. tammikuuta Helsingissä oli 33 senttiä lunta, ja viimeksi samoihin lukemiin päästiin noin 30 vuotta sitten. Onhan se periaatteessa poikkeuksellista. Ilmaston lämpenemisen myötä tällaisten talvien todennäköisyys auttamatta vähenee.  

 

Sisällä säässä

Ilmatieteenlaitoksella työvuorot ovat vaihtelevia, sillä maanviljelijän, energiantuottajan, median ja tieliikenteen tarpeet ovat erilaiset. Esimerkiksi liikenteen kannalta muutaman asteen erolla on väliä, koska pakkaskelillä tiet menevät jäähän.

 

– Meidän haasteemme on, että osaamme tarjota asiakkaalle juuri oikeanlaisen ennusteen. Keskustelemme asiakkaan kanssa ja annamme tarvittaessa koulutusta siitä, miten he saavat ennustuksesta kaiken irti.

 

Saukkosen työvuoro alkaa niin sanotusti menemällä sisään säähän. Tarkistetaan havainnot ja päätetään säätilanteesta riippuen, mitä malleja sääennustuksen tuottamiseen käytetään. Havainnoidaan kriittiset kohdat ja seurataan niiden mahdollista elämistä. Tärkeää on myös keskustella kollegojen kanssa päätelmistä ja näkemyksistä.

 

– Työ vaatii analyyttisuutta ja stressinsietokykyä. Ratkaisuja on tehtävä nopeasti puhelinten soidessa jatkuvasti. Ei saa häiriintyä, vaikka tammikuussa soitetaan ja kysellään, onko heinäkuun 19. hyvä sää pitää häät ulkona. Ihmiset eivät aina halua kuulla perusteluja sääennusteelle, vaan vain sen, mitä toivovat sään olevan. Työ on joskus vaikeaa, joskus helpompaa – riippuu säästä, kiteyttää Saukkonen.

 

Entä se tulevan kesän sää? Saukkonen lupaa varmasti auringonpaistetta, sadetta ja hyvää tuulta jonnekin päin maailmaa.

 

 

Miten sääennusteet vaikuttavat Turku Energian toimintaan?   Turku Energian sähkövalvomon monitoreilta seurataan useita sääpalvelun karttoja.   – Meillä on käytössä energiatoimittajille räätälöity sääpalvelu, joka sai alkunsa salamapaikannuksesta. Sitten mukaan tulivat erilaiset sade- ja tuuliennusteet, kertoo käyttöpäällikkö Harri Salminen Turku Energiasta.   Turku Energian sähköpalvelut jakautuvat kahteen eri sektoriin: Sähköverkkotoiminnan tehtävänä on sähkön siirtotien rakentaminen ja kunnossapito, sähkönmyynnin puolestaan sähköenergian hankinta ja myynti. Verkkojen toimintaan kuuluu varsinkin tuuliennusteiden tarkkailu, kun taas sähkön myynnissä seurataan lämpötilaennusteita. Ennusteiden avulla hankitaan asiakkaille tarpeellinen määrä sähköä tukkumarkkinoilta.   Jotta sähkön siirtotiet pysyvät kunnossa, seurataan varsinkin tuuliennusteita. Mikäli luvassa on kovaa tuulta tai ukkosta, varaudutaan siihen lisäämällä asentajia päivystykseen.   – Hälytykset ovat harvinaisia, mutta muutama vuosi sitten marraskuun myrskyssä meillä oli enimmillään kymmenkunta asentajaa verkon korjaustöissä. Tänä talvena sähköjohdot ovat olleet kovilla. Turun alueella puihin kertyy harvoin niin paljon lunta kuin kuluvana talvena. Olemme poistaneet raskasta lumikuormaa johtoja painavien puiden päältä helikopterin avulla.   Lämpökeskusten toimintaan eivät sääennusteet vaikuta, ja varalla olevat lämpölaitokset ovat aina valmiina.   – Pystymme tuottamaan tarvittavan määrän lämpöä, oli asteluku melkein mikä hyvänsä. Suurimmat lämpökuormien heittelyt tulevat säästä riippumatta maanantaiaamuisin, kun työpaikat ja koulut aloittavat toimintansa. Lämpötilat vaikuttavat tietysti sen verran, että emme tee esimerkiksi perushuoltoja kovalla pakkasella, kertoo Turku Energian Matti Nupponen.   Sekä Salminen että Nupponen ovat sitä mieltä, että tasainen keskiverto on energian toimitusten kannalta paras lämpötila kaikkina vuodenaikoina.