Virtasilla
Ruotsalaistalon uusi elämä
|
Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksesta antaa energiatehokkuuteen liittyviä vinkkejä Jaana Grönbergin remonttiurakkaan. |
Puuelementeistä käsityönä rakennetun Kullervo-puuelementtitalon ensimmäiset asukkaat muuttivat Turun Vähä-Heikkilään vapuksi 1942. Nykyisetkin asukkaat ovat viihtyneet talossaan jo parin vuosikymmenen ajan. Vuosien varrella on tehty useita remontteja, mutta lasten muutettua kotoa oli aika kunnostaa asuinkerros täysin uuteen uskoon. Seinistä ja katoista lähtivät vanhat pinkopahvit ja lattian huonolaatuiset laudatkin uusitaan. Samalla asunnosta tehdään nykyiset energiatehokkuusnormit täyttävä, mutta vanhoja rakennusperinteitä kunnioittava kahden aikuisen omakotitalo.
Energianeuvoja antamaan olimme pyytäneet toimitusjohtaja Jukka Jaakkolan Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry:stä. PRKK kouluttaa ja neuvoo niin pientalorakentajia kuin asunnon saneeraajia. Kun kysymyksessä on vanha talo, kannattaa saneeraukseen suhtautua kunnioituksella. Energiatehokkuuden ohella myös ekologisuus painaa vaakakupissa.
– Ihan ehdoton juttu on yläpohjan eristyksen lisääminen, Jukka toteaa. – Puhallusvillaa on helppo lisätä vintille vanhojen sahanpurujen päälle. Lämmöneristyskerroksen kasvaessa vanhat purut pysyvät kuivempina ja niiden lämpöarvo kasvaa. Materiaalina voi käyttää joko vuorivillaa tai ekologista selluvillaa.
Jaana kertoo katon vuotaneen jossain vaiheessa. Vesivaurio huomattiin vasta vanhojen rakenteiden purun yhteydessä. Vuotava peltikatto vaihdettiin uuteen, jolloin ongelma korjaantui. Vaikka kattolaudat ja purut ovat kuivuneet, Jukka kehottaa poistamaan vuodosta kärsineet purut. Ongelma voi nimittäin uusiutua, jos kosteustaso yläpohjassa jostain syystä nousee.
|
Energiatehokas pientalo
• Hyvä lämmöneristystaso • Tiivis, vuotamaton rakennuksen vaippa • Hyvät ikkunat ja ulko-ovet • Taloon soveltuva ja harkittu lämmitysjärjestelmä • Hallittu ilmanvaihto lämmön talteenotolla |
Ruotsalaistalot ovat aikanaan rakennettu toisiinsa yhteen sovitetuista puuelementeistä. Nekin on tehty käsin – vasaran jäljet näkyvätkin hyvin laudoissa. Naulat olivat ennen järeämpää tavaraa, kuten kaikki vanhaa taloa remontoineet kiusallisen hyvin tietävät. Niinpä purkutöissä ei pärjää ihan heppoisella sorkkaraudalla. Joissain kohdin taloa näkyy, kuinka joitain ikkunanpaikkoja on laitettu umpeen ja toisiin kohtiin on tehty uusia ikkunoita.
– Esimerkiksi sisäpihalle ei alunperin ole ollut ikkunaa lainkaan, Jaana kertoo. – Remontin aluksi vaihdoimme kaikki ikkunat ja ulko-oven uusiin ja tiiviimpiin.
Myös Jukka pitää hyvänä asiana sitä, että vanhat vuotavat ikkunat ja ulko-ovet on vaihdettu. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että ikkunoiden vaihdon yhteydessä olisi kannattanut tarkastaa, ovatko sahanpurut päässeet painumaan. Ulkovaipan tiiveyden voi kuitenkin helposti todeta lämpöpistoolilla.
– Lämpöpistoolilla eli pistelämpömittarilla paikallistetaan lämpöeristyksen vuotokohtia, Jukka toteaa. Samalla vältytään turhalta saneeraamiselta tai seinien aukomiselta vääristä paikoista. Parhaiten lämpövuodot tulevat esiin, kun pakkasta on ulkona vähintään 10 astetta.
Seinät vaikuttavat kuitenkin lämpimiltä, sillä talo on aikaisemman remontin yhteydessä lämpöeristetty ulkoapäin. Jukan mielestä tämä oli järkevä teko, sillä silloin vanha rakenne pysyy kuivempana verrattuna siihen, että eristys tehtäisiin sisäpuolelle.
– Jos seinien lämpöeristystä haluaa parantaa, voi sisäseinät päällystää esimerkiksi ohuella eristelevyllä. Levyn ja seinän väliin kannattaa asentaa ilmansulkupaperi talon tiiviyttä lisäämään.
Ilman pitää vaihtua talossa
Jaanan ja Magnuksen talossa on alunperin ollut koksilämmitys, joka myöhemmin on korvattu öljyllä. Kellarin tiloista löytyy jälkeenpäin muurattu avotakka, joka ei kuitenkaan ole varaava. Juuri asennettu ilmalämpöpumppu säästää kuitenkin mukavasti lämmityskuluissa.
Myös ilmanvaihto on iso osa energiatehokkuutta. Jos lämmintä ilmaa ei haluta tuulettaa harakoille, kannattaa harkita lämmön talteen ottavan koneellisen ilmastoinnin asennusta. Samalla saadaan ilman epäpuhtaudet ja siitepölyt kerättyä suodattimiin.
– Jotenkin vierastan koneellista ilmastointia vanhassa talossa, Jaana toteaa. – Mieluummin avaamme räppänät seinistä ja käytämme tarvittaessa koneellista poistoa sekä luonnollista poistoa hormin kautta.
Jukan mukaan näinkin voi tehdä, mutta talvella kannattaa muistaa pitää piippu lämpimänä, sillä kylmä hormi päästää pakkasen sisälle. Jos takkaa ei käytä, on tarpeeton hormi syytä tukkia eristelevyllä piipun päältä.
Energiankulutuksen vähentämisen ohella talon materiaalien ekologisuus ja tilojen toimivuus ovat Jaanalle ja Magnukselle tärkeitä asioita. Huonojen ratkaisujen välttämiseksi paris-
kunta halusi käyttää sisustusarkkitehti Susanna Raittista apunaan remontin toteuttamisessa.
– Haluamme toimivan talon, mutta säilyttää sen hengeltään muuttumattomana ja pilaamatta sitä liian nykyaikaisilla ratkaisuilla, jotka eivät sovi idylliseen puutaloympäristöön, tiivistää Jaana pariskunnan yhteiset mietteet.
Hyödyllisiä nettiosoitteita
Tulosta artikkeli
Vinkkaa artikkelista kaverille
Lähetä artikkelista palautetta toimitukselle
Sivun alkuun
|
