Millä rahalla sähkö saadaan töpseliin?

Sähköä voi myös kuunnella. Verkostotarkastaja Kari Sanevuori selvittää maamikrofonilla, missä kunnossa sähkökaapeli maan alla on.

Sähkönjakelu on ympärivuorokautista työtä vuoden jokaisena päivänä. Valvomossa käytönsuunnittelija Milla Kankaanpää näkee koko kaupungin sähkönjakelun tilanteen kerralla.

Kentällä verkostotarkastaja Kari Sanevuori tarkistaa, että sähkö on tasalaatuista herkimpienkin sähkölaitteiden tarpeisiin.

Käyttömestari Jukka Huhtala vaihtaa vähän suurempaa 315 ampeerin sulaketta kiinteistömuuntamolla.

Mikä on sähkönsiirtomaksu? Mistä kaikesta siinä oikein maksetaan ja miksi? Päätimme ottaa asiasta kerralla selvää ja istuttaa Turku Energian Sähköverkot-yksikön asiantuntijat haastattelu penkkiin. 

Mitä on sähkönsiirto ja sähkönjakelu?

Sähköä tuottavat voimalaitokset ja sitä käyttävät kodit ja yritykset sijoittuvat usein etäälle toisistaan. Voimalaitokset on perinteisesti rakennettu sinne, missä niiden käyttämää polttoainetta tai uusiutuvia energialähteitä on saatavilla.

 

Sähkön tuotanto ja kulutus yhdistetään valtakunnallisesti kantaverkolla ja paikallisesti jakeluverkolla. Sähköä ei voi varastoida, vaan tuotannon ja kulutuksen on oltava joka sekunti tasapainossa. Siksi sähkön siirron on pystyttävä vastamaan suuriinkin vaihteluihin talven huippukulutuksen aikaan tai yksittäisen voimalaitoksen vikaantuessa.

Miksi maksamme erikseen sähkönsiirrosta ja -myynnistä?

Kuten puhelinalaankin, myös sähköhuoltoon on haluttu lisää tehokkuutta ja kilpailua. Sähkön tuotannosta ja myynnistä tehtiin vuonna 1995 sähkömarkkinalailla vapaata liiketoimintaa. Kantaverkkoja ja alueellisia sähkön jakeluverkkoja on vain yksi, sillä ei olisi järkevää tehdä kalliita rinnakkaisia sähkölinjoja, jotka sitten kilpailisivat, kenen johdon kautta sähkö milloinkin kulkee.

 

 

Tuotanto on siis vapaata liiketoimintaa ja sähkön siirtoyhteydet toimivat linkkinä voimalaitosten ja kulutuksen välillä. Sähkönkäyttäjä kilpailuttaa sähkönmyyjiä ja Energiamarkkinavirasto puolestaan valvoo, että siirtoyhteyksiä tarjotaan kaikille tasapuolisesti ja kohtuulliseen hintaan.

Mistä sähkönsiirtomaksu koostuu?

Sähkönsiirtomaksuilla katetaan jakeluverkkoyhtiön kustannukset, joita ovat muun muassa häviösähkön hankinta, kantaverkkomaksut, henkilöstökulut, toiminnan vaatimat palveluhankinnat, poistot verkko-omaisuudesta ja tuotto omistajalle.

 

Siirtomaksut verkkoon liittyneille kulutus- ja tuotantopaikoille määräytyvät sen jännitetason mukaan, johon asiakas on liittynyt. Pienjänniteverkkoon liittyneiden asiakkaiden maksut ovat korkeammat kuin keskijänniteverkkoon liittyneiden, sillä he käyttävät pidemmälle jalostettua "tuotetta".

 

Jännitetason sisällä asiakkaalla on tiettyjen rajoitusten sisällä valittavanaan itselleen soveltuvin siirtotuote sähkönkäyttötapojensa perusteella. Siirtotuotteet eroavat toisistaan lähinnä perus-, teho- ja energiamaksujen painotusten mukaan.

 

Kaikissa Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV) siirtotuotteissa on maksukomponentteina vähintään kiinteäluonteinen perusmaksu ja sähkönsiirron määrän mukainen energiamaksu. Perinteikkäille kaupunkiyhtiöille tyypilliseen tapaan maksujen painotus on TESV:n siirtohinnoissa hyvin energiamaksupainotteinen. Kustannusvastaavuuden suhteen se on nurinkurista, sillä valtaosa verkkoyhtiön kustannuksista on kiinteitä. TESV:llä onkin paineita monipuolistaa kiinteiden perusmaksujen maksuporrasta niin, että suuret liittyjät maksaisivat suuremman perusmaksun kuin pienet. Tämä ohjaisi mitoittamaan sähköliittymät todellista tarvetta vastaavasti.

Mihin siirtomaksuilla kerättyä rahaa käytetään?

Sähkön siirtoon tarvitaan valtakunnallinen kantaverkko ja paikallinen jakeluverkko. Nämä ovat tärkeitä infrastruktuurin perusosia yhteiskunnassa ja niiden rakentamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen investoidaan merkittäviä rahamääriä. Sähköverkkoyhtiö suunnittelee ja rakennuttaa verkkoa vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Paikallinen verkkoyhtiö maksaa myös osuutensa valtakunnallisen kantaverkon kuluista ja ostaa verkossaan kuluvan häviösähkön. Verkkoyhtiön tehtävänä on hoitaa sähkön kulutuksen mittaus ja välittää tieto eteenpäin.

 

Verkkoyhtiö valvoo ympäri vuorokauden ja reagoi vikatilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi lauantaiaamuna 10.04.2010 ilmeni vika Huhkolan ja Pääskyvuoren välisessä 110 kV suurjännitelinjassa ja 22 000 kulutuspaikkaa jäi ilman sähköä. Valvomomestarin suorittamilla kytkentätoimenpiteillä sähköt saatiin palautettua jo kolmen minuutin kuluttua.

Montako euroa asiakasta kohden sähköverkkoihin investoidaan?

TESV käyttää vuosittain noin kuusi miljoona euroa sähköverkon laajentamiseen ja vanhan verkon uudistamiseen. Käyttöpaikkoja on noin 70 000, eli yhtä käyttöpaikkaa kohden verkkoon investoidaan noin 86 euroa vuodessa. Turussa yksi käyttöpaikka voi olla myös ns. yhteismittauksessa oleva kerrostalo, jossa sähkönsiirto laskutetaan useammalta asiakkaalta esimerkiksi vastikkeessa. Summa jakautuu uudisrakennuksen ja saneerauksen kesken karkeasti tasan, tosin kaupungin voimakas kaavoittaminen on vienyt tasapainoa enemmän uudisrakennuksen puolelle. Kaupunkirakenteen muuttuessa myös uudehkoon sähköverkkoon joudutaan tekemään muutostöitä. Mitä paremmin sähkön, lämmön, veden ja tietoliikenteen tilavaraukset yhdyskuntasuunnittelussa määritetään, sitä vähemmillä muutostöillä päästään. 

 

Voiko sähkönsiirtoyhtiötä vaihtaa?

Jokaisella alueella Suomessa on vain yksi jakeluverkonhaltija, joka on saanut toimintaansa luvan Energiamarkkinavirastolta. Vaihtaminen ei siis ole mahdollista.

Miksi verkkoyhtiön vaihto ei ole mahdollista?

Kansantaloudellisesti edullisin vaihtoehto on rakentaa kullekin alueelle vain yksi sähkönjakeluverkko. Lisäksi on huomioitu haja-asutusalueiden sähkönsiirron turvaaminen ja hinnan kohtuullisuus. Vapaassa kilpailutilanteessa kaukana kulutuksen painopisteistä sijaitsevien kohteiden siirtohinta olisi todennäköisesti moninkertainen nykyiseen verrattuna.

 

Sähkönjakelun alueellisen yksinoikeuden vastapainoksi verkonhaltijoilla on velvollisuus liittää kaikki halukkaat verkkoonsa teknisten reunaehtojen mukaisesti (Liittämisvelvollisuus). Verkonhaltijat eivät voi valikoida asiakkaitaan, vaan sähköä on siirrettävä kaikille (Siirtovelvollisuus). Kaikkia asiakkaita on myös kohdeltava tasapuolisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa siirron hinnoittelua sähkön käytön mukaan, ei sen mukaan paljonko sähkön siirtäminen yksittäiselle asiakkaalle maksaa verkonhaltijalle. Näin asiakkaan maantieteellinen sijainti verkkoyhtiön alueen sisällä ei vaikuta siirron hintaan (Pistehinnoittelu). Edelleen verkonhaltijalla on velvollisuus kehittää verkkoaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti (Kehitysvelvollisuus).

Miksi sähkönsiirrosta pitää maksaa liittymismaksun jälkeen? Eikö asiakaskohtaiset kiinteät kustannukset ole sillä jo katettu?

Liittymismaksu on liittymän suuruuteen perustuva kertaluonteinen maksu, jolla katetaan vain liittymään palvelevan lähiverkon rakentamiskustannukset. Liittymismaksulla ei kateta runkoverkon rakentamista tai muita verkkotoiminnan kustannuksia. Kun vanhaa verkkoa uusitaan, liittymismaksua ei peritä uudelleen, vaan rakentaminen katetaan siirtomaksuilla. Käytännössä liittymismaksulla saa liitettyä kiinteistön sähköverkkoon ja siirtomaksulla sähkön virtaamaan johdoissa.

Miten Myllysilta vaikuttaa Turun sähkönsiirtoon?   Myllysillan siltarakenteiden kautta kulkee useita kaapeleita, jotka on jouduttu poistamaan käytöstä sillan romahtamisvaaran vuoksi. Tämä hankaloittaa Myllysillan lähellä etenkin Aurajoen läntisen puolen sähkönjakelua. Jos alueella ilmenisi uusia vikoja, saattaisivat sähkökatkot venyä pitkiksi varayhteyksien ollessa jo käytössä. Alueelle suunniteltuja maankaivutöitä on jouduttu rajoittamaan ja siirtämään, jottei jäljellä olevia toimivia johtoja vaurioitettaisi.   Olisiko Turku voinut pimentyä kokonaan sillan romahtamisen myötä?   Koko Turku ei olisi pimentynyt, mutta noin 5000 asiakastamme sillan länsipuolelta torin ja rautatieaseman suuntaan olisivat jääneet ilman sähköjä. Usean johdon samanaikainen rikkoutuminen olisi merkinnyt heille useiden tuntien sähkökatkoa.   Miten Turku Energia aikoo korjata Myllysillan aiheuttamat ongelmat?   Kaikki sillassa kulkevat sähkökaapelit uusitaan mahdollisimman nopeasti. Läntistä keskusta-aluetta syöttävät kahdeksan keskijännitekaapelia uusitaan touko-kesäkuun aikana. Työ rajoittuu Myllyahteen ja Linnankadun väliselle alueelle. Uudet kaapelit sijoitetaan Aurajoen ali porattaviin putkiin.   Myös 110 kV suurjännitekaapeli Myllyahteen sähköasemalta Raunistulan sähköasemalle uusitaan vuoden loppuun mennessä. Työ haittaa liikennettä kaivureitillä, joka kulkee Myllyahteesta Koulukatua, Yliopistonkatua, Käsityöläiskatua ja Läntistä Pitkäkatua pitkin kohti Helsinginkadun varrella sijaitsevaa Raunistulan sähköasemaa.

 

Miten sähkön siirtohintaa valvotaan?

Valtion viranomainen Energiamarkkinavirasto (EMV) valvoo jokaisen verkonhaltijan toimintaa. Hintojen kohtuullisuuden valvonta on yksi EMV:n keskeisiä toimintoja. Valvonta kohdistuu pääasiassa verkonhaltijan omistajilleen tulouttamaan tuottoon ja toiminnan tehokkuuteen. Verkonhaltijat raportoivat toiminnastaan EMV:lle joka vuosi kattavien, toimintaa kuvaavien tunnuslukujen muodossa. EMV julkaisee tunnuslukuja ja valvontaraportteja netissä.

Miksi joudumme maksamaan sähköveroa? Entä mikä on huoltovarmuusmaksu?

Sähkövero on eduskunnan säätämä sähkönkäyttäjiltä perittävä valmistevero. Sähköveron yhteydessä peritään myös huoltovarmuusmaksua, millä katetaan valtiolle huoltovarmuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, kuten varmuusvarastointi, tekniset varajärjestelyt ja varautumissuunnitteluista aiheutuvat menot. Sähköveron sekä huoltovarmuusmaksun periminen ja edelleen tilittäminen valtiolle on määrätty verkonhaltijoiden velvollisuudeksi. Tämä osa siirtolaskusta menee siis valtiolle, ei verkkoyhtiölle.

Miksi siirtomaksuissa on suuria eroja eri alueiden välillä?

Kukin verkonhaltija saa hinnoitella siirtomaksunsa toimialueensa kustannustekijöitä vastaavalle tasolle. Näin yhtiö, joka joutuu rakentamaan ja ylläpitämään enemmän verkkoa suhteessa naapuriinsa saman sähkömäärän siirtämiseksi, on pakotettu pitämään hintansa naapuria korkeammalla, mutta silti olosuhteisiin nähden kohtuullisina.

 

Kysymyksiin vastasivat verkkopäällikkö Arto Ahonen, verkkopalvelupäällikkö Jari Mustaparta, alueverkkopäällikkö Kai Saarimäki, käyttöpäällikkö Harri Salminen ja toimitusjohtaja Matti Östman Turku Energia Sähköverkot Oy:stä.

 

teksti Anna Korpi-Kyyny

kuvat Jussi Vierimaa