Energiatehokas lämmitys ja viilennys

Anna kesän lämmittää

Kesän kuuma aurinko. Avoimet ikkunat. Viilentävä tuulenvire. Kesä tarjoaa apuaan kodin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Mahdollisuus energiansäästöön kannattaa ottaa avosylin vastaan.

Kun kesän korvalla villasukat vaihdetaan vihdoin lyhyempiin lahkeisiin, kannattaa myös kodin lämmityksen säätöihin kiinnittää huomiota. Vaikka varsinainen lämmittäminen olisikin sanan mukaisesti menneen talven lumia, antaa myös suven lämmin ilmasto aihetta kodin laitteistojen asetusten tarkastamiseen. Sopivilla valinnoilla energiankulutusta voi pienentää reilusti ilman, että asumismukavuudesta tarvitsee tinkiä. Energiatehokkuuden ja luonnon omien lämmitysjärjestelmien suosimisella energialasku pienenee.

Viilennä luonnollisesti ja energiatehokkaasti

Helteisimpään aikaan auringonporotuksen voi sulkea ulos verhoilla

Suurin osa suomalaiskotien energiankulutuksesta syntyy asuntojen lämmittämisestä. Kaikesta talouksissa käytetystä energiasta lämmitys ja ilmanvaihto lohkaisevat yhteensä noin puolet ja toisesta puolikkaasta vastaavat sähkölaitteet, valaistus ja käyttöveden lämmitys. Kesän lämpimimpinä kuukausina varsinaista huonelämmitystä ei tarvita välttämättä lainkaan ja esimerkiksi kodinkoneiden tuottama lämpö saattaa nostaa hien pintaan – ja silloin vaaditaan viilennystä. Viilennyskin, lämmittämisen tapaan, lisää sähkönkulutusta varsinkin silloin, kun se tehdään koneellisesti. Siksi kodinkoneiden ja sähkölaitteiden virrat kannattaa sammuttaa aina, kun niitä ei tarvita. Jos tarvetta koneelliselle viilennykselle kuitenkin löytyy, on jo jäähdytyslaitteistoa hankkiessa hyvä kiinnittää erityistä huomiota sen energiatehokkuuteen. Ja kun laitteisto on asennettu, sen käyttäminen on suositeltavaa vain lämpöhuippujen tasaamiseen. Päivittäisellä, asumistarpeen mukaan tehtävällä ilmanvaihtokoneen puhallusnopeuden säätämisellä voidaan kokonaisenergiantarpeesta karsia jopa 1000 kWh vuodessa.

ILMALÄMPÖPUMPUN VIILENNYSTOIMINTOA KANNATTAA KÄYTTÄÄ VAIN TARPEESEEN

Ilman koneitakin jäähdytys toki onnistuu mainiosti – perinteisillä konsteilla. Esimerkiksi ikkunoita avaamalla ja ristivedolla saadaan huoneilman lämpötilaa laskettua tarpeen mukaan. Viileämpään huoneilmaan tähtäävä tuulettaminen kannattaa tehdä aina varjon puolelta, jossa ilma on aurinkoista seinustaa kylmempää. Verhojen ja kaihtimien käyttäminen aurinkosuojina puolestaan hidastaa huoneistojen lämpenemistä huomattavasti, ja vähentää siten myös jäähdytyksen tarvetta.

Auringon lämpö talteen

Jo kevään korvalla, samoin kuin syksyn pikku hiljaa viiletessä, ovat verhot ja kaihtimet merkittävässä roolissa kodin lämmityksessä. Viileämpänä ajankohtana kodin energiankulutusta voi säädellä verhoilla ja kaihtimilla. Kun päivä paistaa, voi vetää verhot sivuun ja nostaa kaihtimet ja antaa auringon lämmittää, sillä auringonvalosta saatava lämpöenergia pienentää patterien tehontarvetta. Vastaavasti kylmempinä öinä kaihtimet ja verhot kannattaa sulkea: molemmat vastaavat yhtä ikkunalasia lämmönhukan estämisessä.

Uudempien energiaratkaisujen myötä auringonvalosta voi hyötyä enemmänkin. Esimerkiksi katolle asennettavat aurinkokeräimet – tuttavallisemmin aurinkokennot – ovat erittäin käyttökelpoisia myös pohjoisella pallonpuoliskolla. Keräimet pystyvät tuottamaan jopa puolet vuotuisesta käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta ja kesäkauden aikana, toukokuusta syyskuuhun, niillä voidaan tuottaa kaikki käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia. Lisäksi aurinko­keräimillä voidaan tuottaa 10–20 prosenttia asunnon lämmitysenergiasta, joka käyttöveden lämmityksen kanssa yhteenlaskettuna vastaa jo 20–30 prosenttia pientalon vuotuisesta energiantarpees­ta. Au­rinko­ke­räin voidaan myös liittää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, jolloin se tuottaa energiaa myös kosteiden tilojen lämmittämiseen ja kuivaamiseen.

Viileä suihku virkistää – ja säästää

Kesähelteillä kylmät suihkut tulevat tarpeeseen. Kylmä vesi on myös energiansäästön näkökulmasta parempi vaihtoehto, sillä lämmin vesi maksaa jopa kolme kertaa kylmää enemmän. Kylpyhuoneen mukavuuslämmönkin voi kesäkeleillä kytkeä pois päältä, kunhan huolehtii, että märkätilat kuivuvat myös ilman lattialämmitystä tai vaikkapa pyyhekuivainta.

Terassi- ja parvekelämmitystä esimerkiksi infrapunalämmittimillä ei kesällä tavallisesti tarvita. Illanistujaiset terassilla saattavat kuitenkin olla mukavampia, jos lämpöä riittää pitemmälle iltaan. Koska infrapunalämmittimet eivät vaadi pitkää lämpiämisaikaa, niitä kannattaa käyttää vain silloin, kun niille on todellista tarvetta. Esimerkiksi viikoksi päälle unohtunut infrapunalämmitin saattaa syödä sähköä yhtä paljon kuin television katselu koko vuoden aikana.

Vanhat konstit ovat tässäkin tapauksessa energiatehokkaampia kuin pussillinen uusia – energiaa syövien lämmityslaitteiden sijaan huopien ja villasukkien suosiminen on sekä sähkölaskun että ilmaston kannalta kevyempi vaihtoehto.

teksti Totti Toiskallio

kuvat Shutterstock

Lomalle lähtijän muistilista

• Laske huonelämpötilaa, vaikka useammallakin asteella. Yhden asteen pudotus lämpötilassa vähentää energiantarvetta noin viidellä prosentilla.   • Säädä ilmanvaihtoa pienemmälle. Voit laskea lämpötilaa jo silloin, kun olet poissa vain muutaman päivän.   • Sammuta kodinkoneet. Kytke myös valmiustilassa olevat laitteet pois päältä.   • Sulje verhot siellä, missä se on mahdollista. Verhot ja kaihtimet pitävät sekä kuuman että kylmän ilman ulkona.