Miten lämpiää huomisen Turku?

Kaukolämpö on jo pitkään ollut lähes ainoa järkevä vaihtoehto suurempien kiinteistöjen lämmönlähteeksi. Viime vuosina sen rinnalle on noussut monia muitakin lämmitysvaihtoehtoja. Onko kaukolämpö valmis haasteeseen?

 

Hinta, tuotantotavat, saatavuus, toimin­tavarmuus ja monet muut seikat astuvat esiin, kun on tarkoitus valita tai vaihtaa oman kiinteistön lämmitysmuotoa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Energiateollisuus ry:n teettämän tutkimuksen mukaan kaukolämpö tulee jatkossakin olemaan yksi tärkeimmistä lämmitysmuodoista, haastajista huolimatta.

 

Kaukolämmön ominta aluetta ovat kerrostalot, toimistorakennukset ja muut suuremmat kiinteistöt. Lämpöpumpputeknologia ja erilaiset hybridiratkaisut puolestaan valtaavat alaa etenkin pientalokohteissa, joiden lämmönkulutuksen ennustetaan energiatehokkaan rakentamisen ja saneeraamisen seurauksena laskevan selvästi.

 

– Kaukolämmön painopiste on selkeästi suuremmissa kiinteistöissä ja tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla esimerkiksi maalämpökaivojen poraaminen on ongelmallista. Kaikilla lämmitysmuodoilla on toki omat hyvät puolensa, ja kyse onkin lähinnä siitä, mikä soveltuu mihinkin kiinteistöön, sanoo Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä.

 

Kaukolämmön selkeitä valttikortteja ovat sen luotettavuus, helppokäyttöisyys, kilpailukykyinen hinta sekä toimitusvarmuus.

 

– Jos yhden laitoksen lämmöntuotanto jostain syystä katkeaa, pystytään tarvittava lämpö toimittamaan toisesta paikasta.

 

Myös kaukolämmön ekologisuus on selvä etu: erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen kiinteistöjen lämmitykseen nostaa sen arvoa entisestään. Kovimman haastajan rooliin on nousemassa maalämpö, jonka hyödyt löytyvät kaukolämmön kanssa pitkälti samoista asioista. Nykyisellään maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkät.

 

– Tämän hetken hintatiedoilla kaukolämmöstä maalämpöön siirtyvässä pientalossa takaisinmaksuaika on noin 15–20 vuotta. Jos sähkönhinta edelleen nousee, se voi syödä myös pumpputekniikan kannattavuutta.

 

 

Biopolttoaineet lisäävät ekologisuutta

 

Viime vuodenvaihteen energiaverojen korotukset sekä päästökauppa muokkaavat energiantuotannon kenttää yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristövaikutusten selkeät ilmentymät ottavat kuitenkin aikansa, ja kuluttajille muutokset näkyvätkin nopeimmin hintojen nousuna.

 

– Veronkorotukset koskivat kaukolämmön fossiilisia polttoaineita, ja lisäsivät osaltaan tuotannon kustannuksia. Samaan aikaan myös lämpöpumppujen käyttökustannukset nousivat, kun sähköön kohdistuvia veroja korotettiin, Syrjälä toteaa.

 

Jatkossa uusiutuvien energianlähteiden rooli tulee korostumaan entisestään: Turussa tavoitteena on, että yli puolet kaikesta hankitusta energiasta olisi tuotettu uusiutuvien energianlähteiden avulla. Tältä osin Turku tulee ylittämään EU:n ja Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ja näyttämään mallia muille suurille kaupungeille, jotka painivat Turun tavoin energiantuotantonsa uudistamisen kanssa.

 

– Seudullinen monipolttoainevoimalaitos lisää toteutuessaan puupohjaisten polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Lisäksi Orikedon polttolaitoksella on olemassa varaus toisen kattilayksikön rakentamiselle ja Kakolan jätevedenpuhdistamollakin lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotantoa on mahdollista lisätä. Keinoja on siis lukuisia.

 

 

Kasvu hidastuu, lämpö nousee?

 

Kaukolämmön tulevaisuudennäkymiä kartoittaneen tutkimuksen mukaan uudet lämmitysmuodot tulevat tulevaisuudessa kuromaan umpeen kaukolämmön etumatkaa. Vaikka kaukolämmön kasvun ennustetaan laantuvan Turun seudulla vuoden 2020 tienoilla, se tulee silti pitämään paikkansa yhtenä merkittävimmistä lämmitysmuodoista.

 

Uusien lämmitysjärjestelmien ohella myös ilmastonmuutos voi tuoda oman lisänsä kiinteistöjen lämmöntarpeeseen. Selvityksen mukaan ilmaston lämpeneminen voi vähentää kiinteistöjen lämmöntarvetta jopa kymmenellä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vaikka keskilämpötilat olisivatkin tulevaisuudessa eri tasolla, tullaan Suomen leveyspiireillä yhä tarvitsemaan tehokasta ja toimintavarmaa lämmitystä.

 

– Energiamarkkinat varmasti kehittyvät jatkossakin, mutta mitään täysin mullistavaa ei ole näköpiirissä, Syrjälä toteaa.