Ekologisuus ja veneily kulkevat käsi kädessä

Turun Pursiseuran aktiivijäsen Heikki Bangin kevääseen kuuluu veneen talviteloilta purkaminen.   – Paikkamaalausta ja pientä fiksausta tässä tehdään. Mastojen kiillotus on sitten seuraavan aurinkoisen päivän työ, ei nämä hommat yhdessä päivässä valmistu!

Keväthuolto riippuu veneestä ja siitä, paljonko on syksyllä tehnyt. Venettä talvehtimaan laittaessa se kannattaa ehdottomasti pestä. Meillä seurassa on venenosturi. Kun veneet nostetaan ylös, voi veneen pestä painepesurilla asfalttikentällä. Kevään tullen käydään kaikki pinnoitteet läpi, katsotaan pitääkö pohja hioa ja maalata tai tarvitaanko puuosien uudelleenlakkauksia. Hiottaessa jäsenillä on mahdollisuus käyttää imuria, joka imee pölyt suoraan, etteivät ne päädy luontoon. Koska toimimme niin erityisessä paikassa kuin Ruissalo, seuralle on tärkeää, että olemme ekologisia, kertoo pursiseuran toiminnanjohtaja Katja Rytkönen.

Myös moottori kannattaa huoltaa. Muutamana syksynä seura on järjestänyt jäsenilleen mahdollisuuden moottorin syyshuoltoon; satamaan on hankittu huoltaja, jolta voi varata aikoja.

Maalata vaiko eikö maalata?

Vaikka maalin tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä, Rytkönen kannattaa veneen pohjan maalaamista. Pahin haitta on veneisiin kiinnittyvä näkki, jota on vaikea saada irti, ellei veneessä ole maalipintaa. Maalaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä joka vuosi.

Suomessa on rajoitettu veneiden pohjissa käytettävien haitallisten maalien myyntiä. Syynä rajoituksiin ovat maalien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat. Haitallisten valmisteiden tehoaineita ovat esimerkiksi kupari-, sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Myös kaikki tinapitoiset veneiden käsittelyaineet ovat olleet jo pitkään kiellettyjä. Maalia laimentaessa kannattaa ottaa huomioon, että usein ulkomaalaisissa maaleissa laimennussuhteet ovat paljon voimakkaampia, koska ne on tarkoitettu suolaisimmille vesille kuin Itämeri.

– Meillä on ollut satamassa Purjehtijaliiton testilevyjä, joista näkee, miten näkki kiinnittyy. Testilevyt osoittavat, että maalaus on tarpeen. Teflonpohjaisia maaleja käytetään paljon, sillä liukas maalipinta estää näkkien kiinnittymisen. Nykyään tiedetään, että näkki kiinnittyy heinä- ja elokuun vaihteessa, ja ympäristöjärjestöt pyrkivät tiedottamaan tarkan ajan. Ekologisin keino estää näkkien kiinnittyminen on nostaa ja pestä vene silloin. Näin säästyy suurelta vaivalta. Onneksi olemme saaneet voimakkaimmat myrkyt pois käytöstä.

Ahkeraa kierrätystä

Turun Pursiseuran satamassa on jätteiden syväkeräyssäiliöiden ja lajittelupaikkojen lisäksi ongelmajätteiden keräyspiste, johon voi jättää muun muassa öljy- ja maalijätteet sekä akut.

– Täyttymisestä päätellen ihmiset osaavat kierrättää. Toki välillä löytyy yllätyksiä, esimerkiksi viime kesänä roskista löytyi ruohonleikkuri. En kyllä tiedä, kenellä on sellainen vene, missä tarvitaan ruohonleikkuria, nauraa Rytkönen.

Turun Pursiseura on mukana SavetheC:n käynnistämässä purjeiden kierrätysjärjestelmässä, joka perustuu laajaan yhteistyöhön Suomen johtavien purjeneulomoiden, pursiseurojen, kaupunkien ja UFFin kanssa. Kierrätetyt purjeet toimitetaan SavetheC:lle Porvooseen, ja purjeista tehdään uusiotuotteita, kuten laukkuja. SavetheC lahjoittaa kaksi euroa kierrätetystä purjeneliöstä Pidä Saaristo Siistinä ry:lle Itämeren suojeluun.

– Pidän sitä loistavana ideana. Purjeet jäävät helposti nurkkiin lojumaan, koska ihmiset eivät oikein tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Kierrätysastia tuli meille vasta viime syksynä, joten tämä kausi näyttää, kuinka hyvin se löydetään. Astia löytyy Molok-jätesäiliöiden vierestä.

Turun Pursiseuran septitankkien imutyhjennyslaite on kätevästi polttoaineen tankkauspaikan yhteydessä. Kiinteä imutyhjennyspumppu on ollut käytössä yhden kauden, ja se on koettu hyväksi asiaksi. Pumppu on myös vierasvenesataman kävijöiden käytössä.

– Veneilijät ovat valveutuneita, mutta puutteet ovat verkostossa – onneksi verkosto kasvaa koko ajan, vaikkakin hitaasti. Muissakin asioissa on parannettavaa, koska esimerkiksi monissa satamissa telakointipaikat ja veneiden pesualueet ovat ympäristöllisiä haasteita. Meren hyvinvoinnin kannalta pienetkin teot ovat tärkeitä, korostaisin maalaisjärjen käyttöä. Suurin osa veneilijöistä miettii nykyään ympäristöasioita ja pyrkii ekologisuuteen. He näkevät konkreettisesti sen, kun vene tyssää levälauttaan.

teksti Paula Puikko

kuvat Mika Okko

Pidetään se saaristo siistinä!  Tänäkin vuonna Pidä Saaristo Siistinä ry on edistänyt asiaansa tarmokkaasti. Esimerkkeinä mainittakoon Vene 10 -messuilla Helsingissä julkistettu Roope-satamaohjelma, Telakka-hankkeen tuloksena valmistunut yleissuunnitelma veneiden pesupaikkojen jätevedenkäsittelyn tehostamisesta ja osallistuminen Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaan BalticSeaNow.info-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kannustaa kaikkia osallistumaan Itämeri-keskusteluun.   – Roope-satamaohjelman tavoitteena on vähentää venesatamien ympäristövaikutuksia, kehittää niiden ympäristönsuojelua ja auttaa veneilijöitä löytämään ympäristövastuullisia venesatamia. Roope-satama -nimikettä saavat käyttää venesatamat, jotka on hyväksytty mukaan uuteen, nimenomaan suomalaisille venesatamille suunniteltuun ympäristöohjelmaan. Tähän mennessä Roope-satamia on 34. Lukumäärä ylitti reippaasti tälle vuodelle asetetut tavoitteet, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n tiedottaja Nora Forsman.   Tärkeimpänä ekologisena vinkkinä Forsman pitää septitankkien tyhjentämistä imutyhjennyspisteisiin. Veteen päästetyt käymäläjätevedet lisäävät rehevöitymistä ja haittaavat satamien läheisyydessä kanssaveneilijöiden viihtyvyyttä. Septitankkien imutyhjennyslaitteita löytyy useimmista vieras- ja kotisatamista, ja lisäksi rannikolla on kelluvia imutyhjennyslaitteita. Niiden sijainnit voi tarkistaa esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n kotisivuilta.   Turku Energian ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n yhteistyö käynnistyi vuonna 2004 – He ovat meille tärkeä tukija ja kumppani energia-asioissa. Yhteistyömme aikana olemme havainneet, kuinka tärkeänä Turku Energia pitää suomalaista saaristoluontoa ja sen suojelutyötä. Olemme yhdessä parantaneet Aurajoessa sijaitsevan toimistoaluksemme energiatehokkuutta, ja parhaillaan selvitämme mahdollisuutta siirtyä saaristossa tuotetun tuulienergian käyttäjäksi. Se sopisi meidän imagoomme erinomaisesti, miettii Forsman.     Joko sinä olet Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsen? Liity www.pidasaaristosiistina.fi.