Pumppulämpöä pakkasella?

 

COPit kohdalleen pakkasellakin

  • Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde laskee kovilla pakkasilla. Silti niiden ympärivuotinen käyttö on hyvin energiatehokasta.
  • COP-arvo kertoo tuotetun lämmön määrän suhteessa sähkönkulutukseen.
  • Varmista COP-arvon säilyminen säännöllisellä huollolla.
  • Jos pumppu jäätyy, se pyrkii sulattamaan itse itsensä, jolloin energiahyöty pienenee.
  • Muista, että ilmalämpöpumppu ei ole talon pääasiallinen lämmitysjärjestelmä, eikä kaikkia pumppuja ole suunniteltu Suomen oloihin.
Kun untuvatakin ja villasukkien kaivaminen kaapin perukoilta tulee ajankohtaiseksi, monet kiinnittävät huomionsa myös seinässä hurisevan ilmalämpöpumpun toimintaan. Suomen oloihin soveltumaton laite tai väärät säädöt saattavat kääntää hyödyn päälaelleen ja nostaa sähkölaskun hintaa. Säästö energiakuluissa saavutetaan kuitenkin oikeilla laitteilla, asetuksilla ja käyttötavoilla.

 

Pakkasten puraistessa varpaiden, sormien ja nenänpäiden lisäksi koville joutuvat myös lämmitysjärjestelmät. Jotta sähkökulut pysyisivät kurissa, myös energiatehokkuutta kasvattamaan suunniteltu ilmalämpöpumppu vaatii oman huomionsa.

 

– Kannattaa muistaa, että ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, joka toimii parhaiten silloin, kun ulkolämpötila on -5 ja +10 asteen välillä. Sitä ei missään tapauksessa saa jättää automaattiasetuksille, ettei se ala kilpailla varsinaisen lämmitysjärjestelmän kanssa, muistuttaa projektipäällikkö Jari Hokka Omakotiliitosta.

 

Asetusten ollessa kohdallaan pumpun automatiikka hoitaa loput – ainakin jos kaikki on laitepuolella kunnossa. Puilla lämmitettäessä lämpöpumppu sammuu automaattisesti, kun asetusten mukainen sisälämpötila on saavutettu ja käynnistyy uudelleen, kun lämpö laskee sen alle. Ilmalämpöpumpun ja öljy-, sähkö- tai kaukolämmön yhteinen sävel löytyy sekin pienellä vaivalla.

 

– Varsinaisen lämmitysjärjestelmän säädöt kannattaa asettaa hieman pienemmälle kuin normaalisti ja antaa ilmalämpöpumpun hoitaa loput.

 

COP ja °C kulkevat käsi kädessä

 

Jotta lopputulos olisi toivotunlainen, kannattaa myös ilmalämpöpumpun hankintaan panostaa riittävästi. Monet ulkomailta tuodut lämpöpumput voivat olla lähinnä keskieurooppalaisten talojen tarpeisiin valmistettuja, eivätkä ne pakkasilla enää toimikaan odotusten mukaan. Tehokkuuteen on siis syytä kiinnittää erityistä huomiota jo hankintavaiheessa.

 

– Halvimpien pumppujen tehot eivät välttämättä riitä Suomen lämmityskauden vaatimuksiin. Näiden pumppujen COP-arvo eli lämpökerroin, josta ilmenee tuotetun lämmön suhde kulutettuun sähköön, on usein huonompi kuin tehokkaammissa ja hieman hintavammissa laitteissa, Hokka toteaa.

 

Vaikka ilmalämpöpumppu olisikin Suomen oloihin valmistettu ja säädöt kohdallaan, hyötysuhde laskee lämpötilan kanssa samaa tahtia. Silti niiden tuottaman lämmön määrä on yleensä suurempaa kuin energiankulutus. Kun lämpötila laskee alle -15 asteen, monet ilmalämpöpumput ovat vaikeuksissa. Pitempään jatkuvien kovien pakkasten aikaan pumppu kannattaa kytkeä pois päältä.

 

– Parhaat laitteet voivat toimia jopa –30 asteessa, mutta hyötysuhde jää silloin varsin pieneksi, eikä sähköä juuri säästy. Jotkin ilmalämpöpumput osaavat myös sammuttaa itse itsensä, kun pakkanen äityy liialliseksi.

 

Yksi ongelma piilee myös jäässä: jos ulkoyksikkö pääsee jäätymään, se ei enää toimi toivotulla tavalla. Useimmat pumput pyrkivät sulattamaan itsensä kääntämällä lämmityssuunnan ja johtamalla lämmintä sisäilmaa ulkoyksikköön.

 

– Toiset pumput tekevät sen huonommin, toiset paremmin. Sulatus hukkaa lämpöä viedessään sitä pakkasilla ulos, mutta se on hyväksyttävä, jotta pumppu edes jotenkin toimisi pakkasilla, Hokka sanoo. 

 

Ilmaisenergiaa lähes vuoden ympäri

 

Pakkasajan heikommasta hyötysuhteesta huolimatta ilmalämpöpumput ovat ansainneet paikkansa suomalaisten kotien lämmityksessä. Hyvin hoidettuina, varsinaisen lämmitysjärjestelmän apupoikina ne hoitavat tonttinsa yleensä moitteetta.

 

– Pohjoismaiden olosuhteisiin tarkoitetut ilmalämpöpumput ovat erinomainen tapa ottaa ilmasta saatava ilmaisenergia käyttöön. Kesällä pumppua voi käyttää myös jäähdytykseen, joka on useissa omakotitaloissa todellinen mukavuustekijä. Eikä silloin lisääntyvä sähkönkulutus ole niin suuri kuin huhutaan, sanoo Hokka.

 

Jotta ilmalämpöpumpuista saisi irti parhaan mahdollisen hyödyn, niitä on huollettava säännöllisesti. Pumpun avulla saavutettavaan energiansäästöön ja asumismukavuuteen rinnastettuna huolto on kuitenkin varsin kevyt urakka.

 

– Suodatin tulee putsata säännöllisesti ympäri vuoden. Lisäksi talvella kannattaa seurata, ettei ulkoyksikön ympärille kerry liikaa lunta ja jäätä hyötysuhdetta pienentämään.

Tulosta artikkeli
Vinkkaa artikkelista kaverille
Lähetä artikkelista palautetta toimitukselle

Sivun alkuun
Turku Energia