Miksi säästää, kun muut tuhlaavat?

Keskimääräisen 75 neliömetrin kerrostaloasunnon hoitokulut ovat noin 188 euroa kuukaudessa. Tästä lämmityksen osuus on 23 prosenttia, veden 11 prosenttia ja sähkön neljä prosenttia. Motivan laskelmien mukaan kulutuksesta voitaisiin helposti leikata 10–15 prosenttia asumismukavuuden siitä kärsimättä. Tämä tarkoittaa noin 85 euron huoneistokohtaista säästöä vuodessa.

 

Mutta kannattaako yhden asukkaan säästää, jos muut kuitenkin tuhlaavat? Päivi Rae Turku Energialta kehottaa ottamaan energiansäästöasiat puheeksi yhtiökokouksessa.

 

– Kun asukkaille annetaan tietoa energian ja veden osuudesta vastikkeessa, motivaatio säästämiseen yleensä kasvaa. Harva tiedostaa kulutuksen merkityksen asumismenoissaan. Kustannussäästö voidaan palauttaa asukkaille esimerkiksi vastiketta alentamalla tai laittamalla piha kuntoon.

 

Laskemalla huonelämpötiloja yhdellä asteella taloyhtiö voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa. Jos asiasta syntyy yhtiökokouksessa erimielisyyttä, kannattaa huomauttaa, että unikin maittaa paremmin vähän viileämmässä.

 

– Vetoakin yritetään usein korjata huonelämpötilaa nostamalla. Terveellisempi ja taloudellisempi ratkaisu on korjata vedon aiheuttaja, kuten falskaavat ikkuna- ja ovitiivisteet.

 

Lämmitysverkostojen ja patterien perussäädöillä voidaan energian kulutusta vähentää taloyhtiökohtaisesti jopa 14 prosentilla. Pudottamalla käyttöveden lämpötilaa 65 asteesta 55 asteeseen säästetään lämmityskustannuksissa 0,40 euroa vesikuutiota kohden.

 

Monissa kerrostaloissa kulutusjuhla jatkuu yömyöhään, kun ilmastointi, valaistus, autolämmitykset ja talosaunat kuluttavat turhaan energiaa. Hämäräkytkimet, ajastimet ja saunavuorojen sijoittaminen peräkkäin tietyille päiville eivät ole vaikeita asioita toteuttaa. Vettä kuluttavien hanojen uusiminen ja vuotavien vessanpyttyjen korjaaminen säästävät myös paljon. Esimerkiksi parsinneulan paksuinen vesivuoto maksaa 750 euroa vuodessa ja tulitikun paksuinen vuoto jopa kymmenen kertaa enemmän.

 

Lisätietoja: www.motiva.fi

 

 

 

Voiko Turku Energialta ostaa 100 % vesivoimalla tuotettua sähköä?

 

Myyntipäällikkö Risto Argillanderin mukaan Turku Energian sähköntuotannosta suurin osa on tähänkin asti ollut vesivoimalla tuotettua sähköä, mutta sitä ei ole markkinoitu erillisenä vesisähkönä. Tilanne muuttuu tämän vuoden keväällä, kun Turku Energian osuus Norjassa sijaitsevasta Svartisenin vesivoimalaitoksen tuotannosta tuodaan vesisähkönä suoraan suomalaisille markkinoille.

 

– Vesisähköä tuotetaan Svartisen-nimisen jäätikön sulamisvesistä, Argillander kertoo. Osuutemme tuotetusta energiasta on noin 230 miljoonaa kilowattituntia, mikä on enimmäismäärä, jonka voimme myydä asiakkaillemme sertifioituna vesisähkönä.

 

Kuluttajille vesisähkö merkitsee yhtä uutta ekologista vaihtoehtoa tuulisähkön rinnalle. Tarkempia tietoja uudesta vesisähkösopimuksesta kerromme kevään aikana.

 

 

 

Mikä energiaan tai sähköön liittyvä asia sinua askarruttaa? Eikö kukaan osaa vastata?

Etkö kehtaa kysyä? Älä pähkäile turhaan, vaan kysy meiltä, niin etsimme sinulle vastauksen. Lähetä kysymyksesi anonyymisti.