Näin Turku pysyy lämpimänä

Nimestään huolimatta kaukolämpö tulee läheltä. 90 prosenttia turkulaisista asuu kaukolämmitetyssä kiinteistössä. Jo nyt kolmasosa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, mutta tulevaisuus on vieläkin vihreämpi.

 

Kaukolämpöverkkoa on alettu Turussa rakentamaan 1970-luvun lopulla. Aivan ensin kaukolämpö tuotiin läntiseen keskustaan, mutta nyt se kattaa jo koko Turun. Kaukolämpöverkon suunnittelussa on oltava hyvä ennustamaan.

 

– Kaukolämpöjärjestelmän rakentaminen on hyvin yksinkertaista puuhaa, mutta haastavaa siitä tekee ennakointi. Verkostoa suunniteltaessa pitäisi tietää, miten kaupunki kehittyy jatkossa eli millä alueilla kaukolämpöä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Aika hyvin olemme ennusteissamme myös onnistuneet, kertoo kaukolämmön rakennuttamispäällikkö Urpo Holma.

 

Turku on pyöreähkö kaupunki, joten kaukolämpöverkkokin on rakennettu ympyrän muotoon. Turun kaukolämpöverkosto muodostuu pienemmästä ja isommasta ympyrästä sekä niiden kehiä säteittäin leikkaavista johdoista. Vara- ja huippulämpökeskukset on sijoitettu hajautetusti omiin sulkulaittein erotettaviin saarekkeisiinsa. Tällainen verkosto tuo varmuutta kaukolämmön saantiin.

 

Vakavissakin tuotanto- tai verkostohäiriöissä voidaan Turun alueen lämmönjakelu palauttaa ennalleen kohtuullisessa ajassa tuottamatta asiakkaille pitkäaikaista haittaa. Ennalta arvaamattomassa häiriössä voi lämpökatko koskettaa jonkin aikaa laajaakin asiakaskuntaa, mutta vauriokohdan eristämisen jälkeen lämmöt voidaan palauttaa varsin pian takaisin. Tämä voitiin konkreettisesti havaita tammikuisena lauantai-iltana keskustassa sattuneen putkirikon yhteydessä.

 

Kaukolämpöjohdon pahin vihollinen on ulkopuolinen vesi, joka aiheuttaa korroosiota ja syövyttää putken seinämää noin 0,3 mm vuodessa. Syöpymistä aiheutuvat putkistovauriot ja vuodot ovat yleensä paikallisia mutta vaikeasti ennustettavia.Näitä on vuosittain 20–30 kappaletta.

 

Vihreät tavoitteet

Kaukolämpöverkostossa kiertää koko ajan sama vesi: ainoastaan järjestelmästä pois vuotava vesi korvataan uudella. Kun vesi virtaa laitokselta koteihin, se on 75–115-asteista. Kaukolämpö ei tule suoraan kodin patteriin tai lämminvesihanaan, vaan talossa on lämmönvaihdin, josta vastaa taloyhtiö.

 

Kaukolämpö on perinteisesti ollut lähes täysin fossiilinen energiamuoto, mutta Turussa sitä on jo 2000-luvun alusta tuotettu paljon vihreämmin. 30 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla Orikedon biolämpölaitoksessa, Kakolan lämpöpumpulla ja jätteenpoltolla. Lämmöstä 60 prosenttia tulee Naantalin laitoksesta, joka toimii hiilellä, ja loput tuotetaan kovimpien pakkasten aikaan öljyllä. Suunnitelmissa on lisätä kuluvan vuosikymmenen aikana uusiutuvien energiamuotojen määrää 20 prosentilla.

 

Jokaisella yli viiden megawatin tehoisella tuotantolaitoksella on ympäristölupa, mikä tarkoittaa, että laitoksella on lainsäädäntöön perustuvia ympäristömääräyksiä muun muassa päästöjen seurannasta, energiatehokkuudesta, ympäristöriskien ennaltaehkäisystä ja raportoinnista.

 

– Ympäristölupa myönnetään yleensä noin 10 vuodeksi, mutta jos laitoksen toiminta muuttuu oleellisesti, lupaa pitää hakea uudelleen aiemmin. Nyt meneillään on ympäristölupaprosessi Orikedon biolämpölaitokselle, jonka kapasiteettia haluaisimme lisätä. Kaikkiaan ympäristöluvan saaminen voi kestää vuosia, kertoo yhteiskuntavastuuasiantuntija Minna Niemelä Turku Energialta.

 

Jos hanastasi tulee vihreää vettä, taloyhtiösi lämmönvaihtimessa on vikaa. Ota silloin yhteys huoltoyhtiöön tai isännöitsijään. Vihreä vesi on myrkytöntä.

Asukkaatkin voisivat tuottaa lämpöä

Uusiutuvien tuotantotapojen lisäksi Turku Energia ottaa lämpöä talteen muun muassa Turun Sanomien ja Hansaprintin painotaloista. Parhaillaan on käynnissä myös selvitys, jossa Turku Energia etsii yhdessä Åbo Akademin kanssa uusia kohteita, joissa voitaisiin hyödyntää lämmön talteenottoa.

 

Tulevaisuudessa Holma näkee mahdollisuuden pienipotentiaalisissa lämmönlähteissä. Kaukolämmön tuotannossa nimittäin voidaan hyödyntää kaikki lähteet "jotka ovat vähänkin lämpimän puolella".

 

– Ruotsissa on käytössä systeemi, jossa asiakkaat tuottavat lämpöä. Samanlainen järjestelmä voitaisiin helposti saada aikaan Suomessa. Asukkaat voisivat tällöin syöttää ylimääräisen lämmön takaisin kaukolämpöverkkoon. Se ei vaadi muuta kuin tavallisen lämpöpumpun ja muutaman säätötoimenpiteen. Siitä hyötyisivät sekä asiakkaat, jotka saisivat kaukolämpöä edullisemmin, että energiayhtiö, visioi Holma.